Mies jätetään roikkumaan hirttosilmukkaan, mutta käsittämättömällä sisulla hän kampeaa itsensä siitä pois, ja jatkaa taistelua.
Näin tekee Jalmari Helanderin ohjaaman vuoden 2022 Sisu-elokuvan päähenkilö.
Sisu on suomalaisille monitulkintainen käsite. Mitä sanalla käytännössä tarkoitetaan?
Sisu on uusi käsite
Kansanrunoudentutkija Matti Kuusen mukaan suomalainen sisu syntyi vuonna 1912 Tukholman kesäolympialaisissa.
”Erikoisena hetkenä, jolloin Hannes Kolehmainen hymyillen ohitti ranskalaisen Jean Bouin’in 5000 metrin loppusuoralla, tuntui että oli löydetty jokin uusi elementti: suomalainen luonnonvoima, jolla ei ollut nimeä mutta joka oli olemassa”, kirjoittaa Kuusi tietokirjassaan Möykkyjä ja neulasia (1989).
Joel Lehtosen vuonna 1917 julkaistussa Kerran kesällä -romaanissa mainitaan kenties ensimmäistä kertaa kirjallisuudessa ”suomalainen sisu”. Se esitetään kapinahenkenä, pahansisuisuutena, tutkija Tanja Helminen on kirjoittanut.
Alkuvaiheessa sisu miellettiin siis suorastaan luonteen viaksi.
Vastoinkäymiset ”käyvät ihmisten sisulle”. Läheiset ovat helisemässä, kun jollakulla ”ylpeä sisu nousee”.
Kirjailijapiireissä puntaroitiin sisu-sanan ainutlaatuisuutta. Vuonna 1918 Juhani Aho toteaa: ”Meillä on sana ‘sisu’, ‘paha sisu’, jota ei liene missään muussa kielessä.”
Toimintaa yli normaalimitan
Sana sisu kattaa paljon: ”Sisu on vuosisataisten koettelemusten kansansieluun luoma voimareservi, joka ratkaisun hetkellä tekee mahdolliseksi yksilön toiminta- ja vastustuskyvyn jännittämisen yli normaalimitan.”
Kyseinen sisun kuvaus palkittiin parhaana vuonna 1942, kun Uuden Suomen sunnuntailiite järjesti kilpailun sisun määritelmästä.
Yksi määritelmästä kuului näin: ”Tappelua tupella, kun puukko on poikki”.
Sisu-elokuvassa päähenkilö kullankaivaja Aatami Korpi taistelee yksin natsien tuhopartiota vastaan. Uudessa Sisu 2-elokuvassa päähenkilö Aatami Korpi kestää muun muassa kidutusta.
Miten tämä rinnastuu todellisuuteen? Sotilaspsykologian dosentti Petteri Simolan mukaan sisukkaana pidettyä ramboilua ei kaivata esimerkiksi armeijoissa.
– Sotilaan pitää voida luottaa taistelijatovereihin. Hänellä on oltava yhteistyötaidot, kyky toimia vaativissa painetilanteissa yhdessä toisten kanssa.
Simola on nähnyt esimerkiksi marsseilla sisukkuutta.
– Miehistä näkee, että ovat aivan loppu, mutta silti pitää lähteä uudestaan liikkeelle. Sisu on ollut sitä miten he ovat kaivaneet itsestään vielä sitä energiaa, kertoo Simola.
Ukrainassa esimerkiksi sotilaat jähmettyvät maastokankaan alle droonien lentäessä yläpuolella.
– Pitää myös olla sisukkuutta olla tekemättä mitään, Simola miettii.
”Tunne joka panee yrittämään kolmatta kertaa”
Sisu näyttäytyy koomisena tilanteissa, joissa yritys jatkuu vaikka tilanne on jo toivoton.
Vuoden 1942 Uuden Suomen sunnuntailiitteeseen lukija lähetti määritelmän sisusta: ”Se tunne joka panee yrittämään kolmatta kertaa ravintolaan, josta henkilö on heitetty jo kaksi kertaa ulos.”
– Se on sitten jästipäisyyttä. Vaikka se määritelmällisesti olisi sisua, niin kolmas yritys baariin ei edistä hyvinvointiasi, jos löydät itsesi aamulla putkasta, sanoo Simola.
Jalmari Helanderin ohjaama jatko-osa Sisu 2 saa ensi-iltansa Suomessa 22.10. Elokuvasta keskusteltiin Kulttuuriykkösessä:
