Oulu lii taan ive kulttuuruáivikaavpug – ”Suomâ stuárráámus sämisijdâ” loptee sämmilâšvuođâ uáinusân
Sämmilâšvuotâ uáinoo ennuv Oulu2026 Euroopa kulttuuruáivikaavpug -juhleive tiet.
Ássanbiilla liggenrusttet bieđganii 40 gráđa buollašis Gáregasnjárggas – gili olbmot dopme biillas ássan pára veahkkin
Jaana Janhunen ja su isit válljiiga moadde jagi dassái hukset olles eallima ássanbiilii, vaikko dat buktáge hástalusaid.
Ođđa musihka gilvvu artisttat almmuhuvvon – mielde maiddái sámesogat Etta
Etta muitala, ahte su máttut leat Ohcejogas.
Sámis čielggadit dárbbu iežas gálvomerkii biebmosuorggis – Mearka attašii lasseárvvu sámebiebmuide, oaidná fitnodatdoalli
Norgga Sámediggi, Sámiráđđi ja Visjona AS -fitnodat leat bargamin Sámi borramušmearkka ovdii. Dál dan olis leat ordnen ságastallandilálašvuođaid miehtá Sámi.
Mâʹst jiõm mainsteʹče ääkkain: Areena-karusellissa on 27 videota
LK: Gearretriekti hilggui sivahusa birrasa bilideamis Ohcejoga Buođđobogis
Ášši duogábealde lea joga botni roggan goaivunmášeniin Ohcejogas, Buođđobohkis jagis 2020.
Sámi eamivuvddiin ii leat láhkasuodji – govvačájáhusas čájehit, makkár meahcit ja várit leat ain suodjalkeahttá
Luondduvuovddit Sápmi -bargojoavku lea kártemiid áigge váldán 260 000 gova boares vuvddiin. Dál govaiguin háliidit buktit dieđu olbmuid olámuddui.
Sámediggi váldá duođalaččat veahkkevuoigatvuođaáššeolbmo ávžžuhusaid – Aikio: ”Dákkár dilli ii sáhte šat geavvat nuppes”
Sámedikki vuosttas várreságadoalli Leo Aikio oaidná, ahte dál lea áigi guorahallat veahkkevuoigatvuođaáššeolbmo ávžžuhusaid dárkilit.
Ođđa dutkan guorahallá áššiid, mat váikkuhit sámi albmáid psyhkalaš buresbirgejupmái
Ulbmilin lea buktit eanet dieđu almmáiolbmuid buresveadjimis. Dutki háliida dan dahkat ovttas sápmelaččaiguin.
Veahkkevuoigatvuođaáššeolmmoš attii Sámediggái fuomášuhttima: logiid olbmuid guđđe válgalogahallamis eret
Sámediggi ja sámedikki válgalávdegoddi ožžo fuomášuhttima jagi 2023 sámediggeválggain.
Skábmagovaid ođđa dáiddalaš jođiheaddji Sunna Nousuniemi buktá festiválii ráhkesvuođa ja ilu
Dán jagi festivála fáddán lea girjás ráhkesvuohta. Ođđa dáiddalaš jođiheaddji sávvá ilu ja liekkusvuođa buktit olbmuid oktii.
Yle Ođđasat: Areena-karusellissa on 5 videota
Ná olbmot ávvudit ođđajagi – ”Dávjá ođđajagi maŋŋá ozan jávrri alde rakeahtaid”, muitala anárlaš nuorra
Dán jagi máŋgasat guđđet rakeahtaid gávpái, go dat eai leat lundui buori. Yle Sápmi jearahii olbmuin, mo sii lávejit ávvudit ođđajagi.
Eanemus lohkkon áššit 2025: paketissa on 3 artikkelia
Ulmui mainâseh já kielâ iäláskittem kiäsuttii enâmustáá ive taan ive anarâškielâlijn uđđâsijn
Taan artikkâlin lii čuákkejum vittâ Yle Säämi enâmustáá kiäsuttâm anarâškielâliih uđđâseh ive 2025.
Sámediggi lea lihkostuvvan gomihit guokte golledoidinlobi juovlamánus
Hálddahusriekti gomihii lobiid juovlamánus ja gávnnahii Tukesa doaibman hálddahuslága vuostá. Lobit leat ohccon Bátneduoddara guvlui.
Bohccobiergu ja oktasaš lávlunbottut – ná Gáregasnjárggas fuolahit iežaset vuoras olbmuin
Gáregasnjárgga gilážis Ohcejogas olles gilli fuolaha iežaset vuorrasiiguin. Skuvlamánát buktet juovlamiela juovlalávlagiin ja bálggus fas bohccobiergguin.
Juovlâkalender | Juovlakaleandar | Rosttovkaʹlndar
Go skábma sevnnjoda, de oažžu unna Heammu ođđa ustibiid, geaiguin son guorrá suollemas luottaid.
Juovlâkalender | Juovlakaleandar | Rosttovkaʹlndar: karusellissa on 24 videota
- 3:56
- 2:37
- 3:25
- 2:09
- 1:42
- 1:31
- 2:05
- 2:06
- 1:42
- 1:38
- 2:50
- 2:16
- 2:02
- 1:50
- 2:52
- 2:31
- 2:22
- 2:13
- 2:17
- 2:01
- 2:21
- 1:53
- 2:03
- 2:22
Pro Finlandia lei vuorddekeahtes gudni Gáva Ilmárii ja Fanas Jovnnii – ”Liikká dál árvvoštit sámi duoji”, dadjá ieš duojár
Ohcejoga duojárguovttos háliideaba doarjut nuoraid joatkit duoji suorggis. Jouni Laiti ballá, gávdnojitgo boahttevuođas šat ođđa fanasduojárat.
Boazodoalu spirebuhtadusaid eanemusmearri loktana 12 miljon euroi – Sámedikki mielas dat ii leat doarvái
Eurohpa kommišuvdna loktii boazodoalu doarjjaortnegiid eanemusmeriid 20 proseanttain.
Kaisa Niittyvuopio maksaa veroja kahteen maahan – Utsjoen kunnanjohtaja haluaa parantaa rajakunnan asukkaiden asemaa
Päivi Kontion mukaan 1990-luvulla tehty verosopimus aiheuttaa monimutkaisen paperisodan ihmisille, jotka käyvät Norjassa töissä.
Sámediggeáirasat bukte ovdan fuola das, mo duohtavuohta- ja soabadankommišuvnna raportta ávžžuhusat bohtet ollašuvvat
Duohtavuohta- ja soabadankommišuvnna ovdanbuvttii raportta ja vástidii áirasiid gažaldagaide sámedikki dievasčoahkkimis gaskavahku.
Uvja ii ožžon stáhta juovlaskeaŋkaruđaid, vaikko stáhtaministtar lohpádalai bargui resurssaid
Sámi psykososiála doarjaga ovttadat Uvjja jođiheaddji jáhkká, ahte parlamentáralaš čuovvunjoavkkus boahtá čoavddus. Sámedikkis maid vurdet čovdosa Uvjja ruhtadeapmái.
Čeʹvetjääuʹr škooulneeʹǩǩ jåårǥlõʹtte Yle Pentulive veâlppsi nõõmid säämas – ǩiõčč video
Yle peäglvaž Pentulive, vieʹlpes-live lij leämmaž Čeʹvetjääuʹr škooulniiʹǩǩid tän čõõuč škooulpeeiʹvi tääʹrǩes vueʹss.
Professor Veli-Pekka Lehtola ođđa girji válljejuvvui Jagi historjjáduodjin
Veli-Pekka Lehtola dutká girjjis sápmelaččaid ja suopmelaččaid gaskavuođaid čađa historjjá. Fáddá lea áigeguovdil ja son lea ilus, go dat geasuha váldoálbmoga.
Lähes kaikki eduskuntapuolueet tukevat pääministeri Orpon ehdotusta valtion anteeksipyynnöstä saamelaisille
Pääministeri Petteri Orpo lupasi valtion anteeksipyyntöä saamelaisille. Useissa puolueissa odotetaan myös konkreettisia tekoja saamelaisten tilanteen parantamiseksi.
Dáiddár Lada Suomenrinne oažžu Suoma Dáiddaovttastusa Dukaattibálkkašumi – ”Mun lean bargan juoidá riekta”
Bálkkašumi árvu lea 16 000 euro. Suomenrinne govain duovdda muitá mo máttut leat johtán seamma bálgáid mielde ja bisánan seamma čáhcegáttiide, čállet ákkastallamiin.
Anára turismmas badjána okta namma ja guokte sierra bearraša: Lappalaiset – ná sii jorahit miljovnnaid euroid bisnesiid
Anára gielddas turisma stuorru olahusfárttain ja dietnasat čoggojit eanet go goassige. Báikkálaš bearašfitnodagain lea mearkkašahtti rolla.
Niillas Holmberg ođđasamos girji evttohassan Runeberg-bálkkašupmái
Holmberga diktagirji ”Naarattu” almmustuvai dál čakčat.
Servodagas dáhpáhuvvan nuppástusat váikkuhan Ohcejoga guovllu sámegillii – Sierge Rasmus nákkáhalai Sámi allaskuvllas
Mo sojai dološ ohcejohkalaččain máŋggaidlogu illatiiva, naba dál, čielgá Rasmus nákkosgirjjis. Čielggas lea, ahte giella lea rievdan muhto dat lea mearka ealli gielas.
Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna raportta lohkan: paketissa on 2 artikkelia
Loahpparaportta lohke jitnosii Helssegis ja Anáris: ”Sánit manne čiekŋalassii váibmui”, dadjá Sanila-Aikio
Kommišuvdna lea váruhan, ahte loahpparaporttas gieđahallet issoras fáttáid. Sii leat rávven ohcat dárbbu mielde veahki Sámi psykososiála doarjaga ovttadat Uvjjas.
”Sanat menivät syvälle sydämeeni”, kuvaili Tiina Sanila-Aikio, joka aloitti saamelaiskohtaloiden ääneenlukemisen
Totuus- ja sovintokomission loppuraportin lukumaraton kestää itsenäisyyspäivään asti. Lukijoina on muiden muassa Olavi Uusivirta, Martti Suosalo ja Elina Knihtilä.
Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna prográmma Álbmotteáhteris: Areena-karusellissa on 3 videota
Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna loahpparaportta almmustuvvan: paketissa on 5 artikkelia
Stáhtaministtar Orpo: ”Lea čielggas, ahte ándagassii galgá átnut” – Yle čuovui historjjálaš beaivvi
Duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna loahpparaporta geigejuvvui stáhtii, Sámediggái ja nuortalaččaid siidačoahkkimii Helssegis.
Sadat saamelaiset kertoivat kokemuksiaan totuus- ja sovintokomissiolle – nyt historiallinen raportti on valmis
Loppuraporttia varten järjestettiin esimerkiksi vuoden kestäneet kuulemiset, joissa saamelaiset pääsivät kertomaan omia kokemuksiaan.
Sámis ožžo máŋgasat Suoma gudnemearkkaid: mielde earret eará ovddeš giellabeassehoavda ja anárašgielat doaimmaheaddji
Dásseválddi presideantta mieđihan ánsu- ja gudnemedáljaid geigejit iehčasnasvuođabeaivve.
Anára meahcásteaddjit háliidit ráddjet máttaolbmuid ealgabivddu Sámis – váttisvuođaid dagaha earálágan bivdokultuvra
Anára ealgabivdit leat fuolas ealganáli dilis ja vierrobivdiid mearis. Meahciráđđehusas leat gergosat ságastallat báikkálaš meahcásteddjiiguin.
Venke Törmänen lij vuõssmõs nuõrttsäʹmmlaž Taar Sääʹmteeʹǧǧest: ”Haaʹlääm, što miʹjjid da mij historia vueiʹnet”
Taarâst ij leäkku ni kuäʹss ouddâl leämmaž nuõrttsäʹmmlai oudsteei Sääʹmteeʹǧǧest. Venke Tørmänen haaʹlad oouʹdeed ǩiõllaaʹššid da puʹhtted saaʹmid oummui tiõttu.
