Vehádagat | Sápmi | Yle Uutiset

Čiõlǥtõs: Sääʹmǩiõlâst õinn samai rââʹžžes vueʹǩǩ – taarbaš põõšši resuursid da fiʹttjõsmuttâz seillam diõtt

Nuortalašgiella

Eeunka Huâttar Kauko čââʹlm čueʹvve, ko moštt nuõrrân raajjâm ǩeʹrrses – ”Skito ko puõđi, jeät jieʹrjid teänab taarbšam”

Nuortalašgiella

Avvilis vuosttaš Pride-ráidovázzin sotnabeaivve – ordnejeaddji mielas gilli dárbbaša dan

Eamiálbmogiid árbevirolaš máhttu lea guovddážis Pigga Keskitalo jođihan dutkanservošis

Anarâšâi kirkkopase ij uárnejuu innig – servikodderääđi meridij orniđ almolii sämmilij kirkkopase

Sámediggi beassá vuosttaš geardde evttohit njuolga riikkabeivviide doaimmaid sámiid dili ovddideapmái

Suopma ii ane ávkin doarvái sámiid diplomáhttalaš čehppodaga arktalaš ovttasbarggus, oaidná professor

Árktalaš guovlu

Nuoraid jáhkku boahtteáigái lea hui headju – loga maid ohcejohkalaš nuorat jurddašit sin dilis

Mánát ja nuorat

Čielggadeapmi ovdanbuktá váilevašvuođaid sámegielat oahppomateriálaid buvttadeamis: bargiid váilun lea stuorra hástalus

Nordea ii addán čielga vástádusa eamiálbmotgažaldahkii – searvvit áigot dutkagoahtit báŋkkuid doaimmaid

Anu Avaskari kiinnostui politiikasta jo 11-vuotiaana ja on jatkanut vastoinkäymisistä huolimatta

Ođđa sámi- ja eamiálbmoga dutkanovttadaga rahpe Anáris – Suomas ii ovdal leamaš dákkár, dadjá ovttadaga jođiheaddji

Anu Avaskari perustui politiist jo 11-ihásâžžân: sun lii juátkám vuástákevâdijn huolâhánnáá

Õhttsaž sääʹmruåđid ooʒʒât ââʹn rââst raaj – Mathisen vuäʹrnnbieʹlež kauʹnne maddreez lååi minuuttâst

Emeritusprofessori Pekka Sammallahti palkittiin elämäntyöstä saamen kielten eteen

Inarinsaamelainen Essi Morottaja haluaa ylläpitää saamelaisperinteitä

Sämikielâ já kulttuur láá Essi Morottaja eellim kuávdáást

Sámegielat mumeniid dubben joatkašuvvá guhkes bottu maŋŋá –sámi ruhtadeapmi gájui heajos ruhtadilis

Ovllá-opera čalmmustahttá ásodatáiggi – sámeoperas gullo juoigan- ja lávlunnuohta seaguhus

Ná sápmelaččaid dili galggašii buoridit: sámiide iežas stáhtačálli, ILO169 -soahpamuš ja sámi boazodollui iežas láhka

Ceerkavsåbbrest ministeriaaʹje: saaʹmi oudsteei piijjmõš ooudald veâl lääʹjj muttâz – siidsåbbrest tuäivat jåʹttlõs proseeʹss

Venke Törmänen lij vuõssmõs nuõrttsäʹmmlaž Taar Sääʹmteeʹǧǧest: ”Haaʹlääm, što miʹjjid da mij historia vueiʹnet”

”Ceerkav maainast saaʹmi peäʹlest, ij sijvuiʹm” – Ođđ čiõlǥtõs päälljast ortodookslaž ceerkav da saaʹmi õhttsaž historia čueʹccemčõõʹlmid

Nuortalašgiella

Sämitigge lii huolâst parlamentaarlâš pargojuávhu olesvuođâst – fáárust sämitiggelahâiävtuttâs vuástá jienâstâm aalmugovdâsteijeeh

Kuuđ eeʹjj vuârddmõõžž mâŋŋa saaʹmi oudsteei mandaattâst ortodookslaž ceerkavsåbbrest mââimõsân jiõnstet

Sámi Soster-searvi ja Ohcejoga gielda: Lappi buresveadjinguovllu seastinplánat dulbmet sámiid rivttiid

Giehtaruohttasis hirpmástuvve buresveadjinguovllu seastinplánain: ”Ferte geahččalit leahkit dearvvasin”, dadjá báikkálaš

Montaako saamea Suomessa puhutaan? Testaa kuinka hyvin tunnet saamen kielet

Dorvobáikki Suomas ožžon Andrei Zhvavyi niegada Sápmái fárremis, muhto áigu vuos oahppat lasi ođđa ruovtturiikkastis

Lehtola lea guorahallan ođđa girjjistis sámiid ja suopmelaččaid gaskavuođaid viidábut go ovdal

Girjjálašvuohta

Yhteisöpäivä kokosi kymmeniä kolttasaamelaisia yli rajan: ”Historiallinen ja tärkeä päivä”, iloitsee osallistuja

Unna Junná máhccá tv:i vuossárgga – prográmmas leat ođđa ámadajut, ođđa fearánat ja ođđa buvttadeaddji

Mánát ja nuorat

Dološ siidavuogádahkii máhccan veahkehivčče čohkket searaid, oaivvildit Siidaskuvllas

Lahti museat leat máhcahan sámedávviriid Sámemusea Siidii – stuorámus oassi lea čoggojuvvon Ohcejogas 1800–logus

Anna-Maja Henriksson hálida ovddidit sápmelaččaide fásta váikkuhanvuogi Eurohpa Parlamentii

Anár Pride ordnejeaddji mielas Anár lea juo oalle dorvvolaš báiki arvedávgeolbmuide, muhto bargu dárbbašuvvo ain

Austrália vuosttaš duohtavuođakomišuvdna: Britannialaččat leat sivalaččat eamiálbmoga álbmotgoddimii

Aanaar pride suojâleijen taan ive lii Elina Gustafsson: ”Lii tergâd, ete ucceeb pride tábáhtusah finnejeh huámmášume”

Puálualmai já kirdemeemeed nomâttâsah muttojeh – puohah iä lah valmâšeh mutteđ puásui-iššeed nomâttâs

Maorifitnodatdoalli mielas giella maid giktala turisttaid: ”Ođđaselándalaččat orrot liikomin go besset oahppat maorigielas ja báikenamain”

Meroštallansuomeksi: vähemmistötpå svenska: minoriteter