Maastopalot ovat riehuneet ympäri Etelä-Eurooppaa viime päivinä.
Kreikassa on sunnuntaina aamulla sammutettu laajaa maastopaloa, joka levisi lähelle Thessalonikin esikaupunkialueita.
Kreikan palon tiedetään sytyttääneen liikerakennuksia tuleen, mutta asuinrakennuksiin se ei ole tiettävästi yltänyt.
Lauantaina Koillis-Espanjan Costa Bravan lomakohteesta evakuoitiin 150 ihmistä maastopalojen tieltä.
Espanjassa palo oli lauantaina ehtinyt tuhota jo kahdeksan neliökilometrin verran metsää.
Myös Portugalissa sammutettiin perjantaina kuutta maastopaloa eri puolilla maata.
Maastopalot ovat tällä viikolla levinneet myös Etelä-Ranskan rannikolla lähellä Perpignanin kaupunkia. Ranskalaismedia Le Monden mukaan tuhansia evakuoitiin.
Eri puolilla Eurooppaa on mitattu hirmuhelteitä, joiden aikana sammutustyöt ovat olleet haastavia.
Esimerkiksi Portugalissa on viime päivinä mitattu yli 40 asteen lämpötiloja, ja voimassa on ollut punaisia säävaroituksia äärimmäisestä helteestä.
Helpotusta ei ole luvassa
Ylen meteorologi Anne Borgströmin mukaan Etelä-Euroopan maastopalot eivät sinänsä ole harvinaisia, sillä niitä on joka kesä.
Ainakin Ranskassa maastopalot ovat kuitenkin alkaneet tavanomaista aikaisemmin, Borgström kertoo.
Maastopaloihin vaikuttavat kesän helteet, jotka puolestaan aiheuttavat kuivuutta.
Kuivuudessa maastopalot syttyvät ja lähtevät leviämään helposti.
Jo ensi viikolla Länsi- ja Etelä-Eurooppaan odotetaan uutta kuumuusjaksoa, jolloin maastojen kuivuuden odotetaan pahentuvan entisestään.
Borgström puhuu lämpökupolista, joka syntyy, kun pitkään paikallaan oleva korkeapaine painaa ilmaa alas.
Tällöin pilviä tai sateita ei pääse muodostumaan ja ilmamassa kuumenee yhä enemmän.
– Lämpökupoli iskee jo kuivuneeseen maahan, jossa ei ole kosteutta. Se nostaa maastopaloriskejä äärimmäiselle tasolle, Borgström sanoo.
Heinäkuun alussa näköpiirissä ei siis ole helpottavia sateita Etelä-Euroopan maastopaloalueille.