Oona Helander hakee apua pelkotiloihin hevosesta – Ylöjärvellä kokeillaan terapiaa, jollaista ei muualla Suomessa ole

Ylöjärveläinen Anne Terävä tutkii, miten lyhytterapia, ravihevoset ja ravitalli­ympäristö sopivat yhteen.

Oona Helander (oik.) työstää jännitys- ja pelkotiloja Anne Terävän (vas.) ja Paavo-ruunan avulla. Videolla pääsemme tandemkärryjen kyytiin Teivon ravikeskuksessa Ylöjärvellä. Video: Petra Ketonen / Yle, Jani Aarnio / Yle

Anne Terävä uskoo, että ihminen voi paremmin, kun saa viettää aikaa ravihevosen kanssa.

Siksi hän kehittää uutta hevosavusteista kuntoutusmuotoa: raviterapiaa. Hän antaa lyhytterapiaa ravitallilla hevosen hoitamisen, tallipuuhien ja ajamisen ohella.

Idea syntyi Terävän omasta kokemuksesta. Ratsastustaustainen terapeutti innostui taannoin raviharrastuksesta niin paljon, että kävi Teivon ravikoulun kurssit ja hankki ravikilpailuissa ohjastamiseen oikeuttavan C-ajoluvan.

– Tässä on jotain kokemuksellista, joka jatkuu päivän kaksi flow-tilana. Kiinnostuin siitä, mikä saa minut ja ravikaverini tuntemaan näin. En ole ratsastuksesta saanut samaa tunnetta ihan näin voimakkaasti.

Terävä testaa tällä hetkellä raviterapiaa kahden asiakkaan kanssa. Toinen heistä on 23-vuotias Oona Helander.

– Haen apua ja helpotusta mielenterveyden haasteisiin sekä pelko- ja jännitystiloihin. Toiminnallinen terapia sopii minulle paremmin kuin perinteinen keskustelu, Helander kertoo.

Nainen seisoo tallissa hevosen vieressä, katsoo sitä lempeästi ja koskee sen päätä.
500-kiloisen hevosen kanssa pääsee tutkiskelemaan monenlaisia tunteita, myös Oona Helanderin mainitsemia jännitystä ja pelkoa. Kuva: Petra Ketonen / Yle

Raviterapia tapahtuu Ylöjärvellä, Teivon ravikeskuksessa toimivassa Teivon ravikoulussa. Terävä vuokraa terapiakäyttöön ravikoulun kokeneita opetushevosia.

Pääsimme seuraamaan Oona Helanderin viidettä terapiatuntia. Terapiahevosena toimi yksi ravikoulun opetusmestareista, lämminveriruuna Paavo.

Hevonen auttaa jännittäjää

Raviterapian aluksi terapeutti kohtaa asiakkaan ja kyselee kuulumiset ja tunnelmat.

Apuna ovat Anne Terävän teettämät tunnekortit, joihin on kuvattu ihmisen tunnetiloja hevosen kuviksi piirrettyinä.

Oona Helanderia hieman jännittää, sillä kuvausten ja haastattelujen lisäksi suunnitelmissa on kärryttelyä – ensimmäistä kertaa terapian aikana. Hevoskokemusta hänellä kyllä on sekä ratsuista että ravureista.

– Olen käynyt aiemmin ratsastusterapiassa ja ollut siellä harjoittelussa. Mielestäni ravihevoset sopivat terapiaan siinä missä ratsutkin, Helander sanoo.

Kaksi naista istuu terassipöydän ääressä, ja toinen poimii käteensä hevosta esittävän kortin.
Ravikoulun opetusponi Pena katselee uteliaana, kun Oona Helander (oik.) valitsee tunteitaan kuvaavat kuvakortit. Kuva: Petra Ketonen / Yle

Tallissa Terävä ohjaa lyhyen läsnäolo- ja hengitysharjoituksen. Siinä asiakas laittaa kämmenensä hevosen kylkiä vasten, hengittelee syvään ja keskittää huomionsa tallin lattiaan painautuviin jalkapohjiinsa.

Oona Helander kehuu ”hevosterapeuttiaan” Paavoa rauhalliseksi ja mukavaksi.

– Se todellakin voi auttaa jännitys- ja pelkotiloista selviytymisessä.

Liike herättää vartalon

Hevoset auttavat monenlaisessa kuntoutuksessa. Niiden avulla voi parantaa fyysistä toimintakykyä, mielen hyvinvointia ja sosiaalisia taitoja.

Ratsastusterapiaa on käytetty Suomessa yli 25 vuotta esimerkiksi masennuksen, MS-taudin ja CP-vammojen kuntoutuksessa. Hevosen käynti saa ratsastajan kehon liikkuman kävelynomaisesti.

Nainen valjastaa hevosta tallissa ja kiristää  sen mahavyötä.
Anne Terävä on koulutukseltaan sosionomi, ja hän on suorittanut muun muassa laillistetun ratsastusterapeutti SRT -tutkinnon. Nykyään hän opiskelee integratiiviseksi lyhytterapeutiksi. Kuva: Petra Ketonen / Yle

Ratsastus- ja raviterapian erona on kuntoutujaan välittyvä liikevuorovaikutus. Ravikärryillä hevoseen ei olla kosketuksissa, kuten ratsailla. Hevosen liike välittyy ohjastajaan varusteiden välityksellä, kertoo Anne Terävä.

– Kun istumme tandem-kärryillä, meillä on suora yhteys ohjien kautta hevosen suuhun. Hevosesta ja kärryistä välittyvä liike kulkee ohjastajan koko kehon läpi. Liike ikään kuin kiertää hevosen ja ohjastajan kehon välillä.

Asia kiehtoo Terävää. Hän haluaa tutkia ja testata, millaisia tunteita, tuntemuksia ja ajatuksia liike saa aikaan kärryttelijässä.

Jos asiakkaan kehossa tuntuu ajaessa jännitystä, terapeutilla on keinoja niiden purkamiseen.

– Käymme välillä aistimassa ympäröivää luontoa yksi aisti kerrallaan. Siten saadaan tasoitettua kehon kuohuntaa.

Ravijärjestö näkee mahdollisuuksia

Raviterapiaa kokeillaan nyt tiettävästi ensimmäistä kertaa Suomessa järjestelmällisesti.

Anne Terävä on saanut projektiaan varten 1 500 euron Ilmari Halisen apurahan raviurheilun keskusjärjestöltä Suomen Hippokselta.

Hippoksen toimitusjohtaja Tomi Himanka näkee raviterapiassa paljon mahdollisuuksia, koska ratsupuolella tulokset ovat olleet niin hyviä. Ratsumaailma on melko naisvoittoinen, mutta raviympäristö voisi Himangan mukaan kiehtoa myös poikia ja miehiä.

Anne Terävä aikoo kuvata tarkasti, miten ravihevosen avulla toteutettava terapia toimii. Jos kokeilu onnistuu, toimintaa voidaan laajentaa muihin Hippoksen alaisiin ravikouluihin.

Pöydällä on kolme valkopohjaista korttia, joissa on piirroksia hevosista erilaisissa tunnelmissa.
Anne Terävän käyttämät tunnekortit on piirtänyt hänen ystävänsä Kaija Melantie. Kuva: Petra Ketonen / Yle

Ratsastusterapiasta väitöstutkimusta tekevän Sanna Mattila-Rautiaisen mukaan raviterapia osoittaa, kuinka monipuolinen eläin hevonen on. Hänen mielestään ratsastus- ja raviterapia eivät kilpaile keskenään.

Kokeiluun lisää lapsia ja nuoria

Oona Helanderin ensimmäinen terapia-ajo on lopussa. Helander ja Terävä ohjaavat Paavon talliin, tulevat alas kärryiltä ja kiinnittävät hevosen.

Ajon jälkeen hoidetaan huolella hevonen ja varusteet. Asiakas oppii arjen ja oman toiminnan hallintaa, ja motoriikka kehittyy.

Nainen ojentaa aitauksessa oleville kahdelle hevoselle ruokaämpäriä.
Oona Helanderin ensimmäinen terapia-ajo sujui alkujännityksestä huolimatta hyvin. Lenkin jälkeen Paavo saa palautusjuoman ja pääsee takaisin tarhaan. Helander vie hevosille iltarehut. Kuva: Petra Ketonen / Yle

Terapian lopuksi Helander ja Terävä istahtavat taas terassipöydän ääreen keskustelemaan tämän kerran kokemuksista. Nyt Helander valitsee tunnekortit, jotka ilmentävät iloa ja uteliaisuutta.

Syksyllä Anne Terävälle tulee lisää demoasiakkaita – viidestä kymmeneen lasta ja nuorta.

Pilottiprojektin tuloksia on luvassa keväällä 2027.