Takku Facebookissa Takun tarjoamat verkkosyötteet (feedit)
Luo tunnus! | Kirjaudu 29.04.2026 @ 17:32

Miksi anarkismi pelottaa

Anarkismi ei ole niin kaunista kuin väitetään eikä niin rumaa miltä näyttää

Viime vuosina anarkismista on mediassa puhuttu pääasiassa mielenosoitusten yhteydessä. Itsenäisyyspäivien mellakat sekä kivienheittely ja toistaiseksi selvittämätön poliisiauton polttaminen Pyhäjoen ydinvoimalatyömaalla on esitetty anarkismin malliesimerkkeinä. Hyvin harvoin anarkistit itse kuitenkaan saavat tilaa kertoa ajattelustaan, toiminnan syistä tai siitä, miten kokevat heihin liitetyt tapahtumat. Ovatko anarkistit yhtenäinen joukko, millaisia arvoja anarkistit kannattavat ja mistä ajattelu juontaa juurensa?


Historiallisesti anarkismin nimeä kantavan aatteen synty liittyy työväenliikkeen nousuun. Anarkismin ja nykyisin paljon paremmin tunnetun marxilaisuuden tiet erosivat ensimmäisen työväen internationaalin loppuvaiheessa 1800-luvun jälkipuoliskolla. Erimielisyydet koskivat työväenliikkeen organisointitapoja ja tavoiteltavan yhteiskunnan luonnetta. Tuolloin Mihail Bakunin, yksi anarkistisen ajattelun keskeisistä oppi-isistä, ennusti valtiososialismin johtavan vain hirmuhallintoon, jossa valta kasautuu samalla tavalla kuin kapitalistinen ja aiemmin feodaalinen valta. Bakuninin mukaan valtiososialismin diktatuuri ”kykenee luomaan ja kasvattamaan kansassa vain orjuutta”. Monista syistä marxismi sai kuitenkin suuremman huomion, ja se nostettiin näennäiseksi perustaksi sittemmin katastrofaaliseksi totalitarismiksi muuttuneelle Neuvostoliitolle. Toisin kuin muut sosialismin muodot anarkismi pyrki hävittämään valtioinstituution ilman välivaiheita. Valtiota se piti epätasa-arvoisuutta ylläpitävänä harvainvaltaisena alistamisen muotona, joka tulisi korvata vapaaehtoisilla yhteenliittymillä.

Anarkismi ei kuitenkaan ole kadonnut ajattelu- tai toimintaperinteenä. Tunnettuja anarkistisia ajattelijoita ovat olleet esimerkiksi Mahatma Gandhi ja Noam Chomsky sekä suomalainen ihmisoikeusaktivisti Jyri Jaakkola, joka murhattiin hänen osallistuessaan paikallisväestön kanssa kamppailuun elintilasta Oaxacassa Meksikossa vuonna 2010. Taiteen ja kulttuurin kentältäkin voidaan mainita tuttuja nimiä kuten Leo Tolstoi, Charlie Chaplin ja Suomesta Katja Kettu, Alvar Aalto ja Hiski Salomaa, joita ensisilmäyksellä ei liittäisi anarkismiin.

Anarkismi on monimuotoista, yhtä lailla suoraa toiminta kuin yhteiskunnallista ajattelua. Vakiintuneita toiminnan muotoja Suomessa ovat esimerkiksi Helsingissä sijaitseva kirjakauppa Mustan Kanin Kolo, jota pyöritetään vapaaehtoisvoimin, Tampereella kesäisin järjestettävä Musta Pispala -vastakulttuurifestivaali, Kapinatyöläinen-lehti ja erilaisten vihkosten ja kirjojen julkaiseminen sekä Helsingin yliopiston opiskelijoiden A-ryhmä, joka järjestää luentoja antiautoritaarisista aiheista ja kutsuu puhumaan yhtä lailla aktivisteja kuin tutkijoitakin. Nettifoorumi Takusta voi lukea anarkismikeskustelun lukuisista teemoista ja näkökulmista sekä esimerkiksi tiedonantoja toteutetuista aktioista ja niiden poliittista perusteluista.

Anarkismin perusarvoja ovat alusta saakka olleet vapaus, itsemäärääminen, vastavuoroisuus ja yhteisöllisyys. Myöhemmin erilaisten vähemmistöjen oikeudet ja ympäristö ovat nousseet tärkeiksi painotuksiksi. Monen lienee helppo jakaa nämä arvot, vaikka julkisuudessa anarkismi näyttäytyykin hyvin pienen joukon marginaalisena ajatteluna. Anarkismi on väärinymmärretty ja vahvasti mustamaalattu aatesuunta. Yhteiskuntatieteellinen tutkimus tunnistaa hyvin tämän ilmiön: vallassa olevat vastustavat sellaisia ajattelusuuntauksia, jotka uhkaavat heidän etuoikeuksiaan. Anarkismi ja sen yhteiseen hyvään pyrkivät ihanteet ovat jääneet tuntemattomiksi suomalaisille, koska niistä ei kerrota esimerkiksi kouluopetuksessa.

Anarkistit eivät halua pakottaa ihmisiä yhteen muottiin vaan kannustavat heitä yhteisvoimin vapauttamaan itsensä alistamisesta, pakottamisesta ja eriarvoisuudesta. Tämä tarkoittaa radikaalin yhteiskunnallisen muutoksen vaatimista. Yhteiskuntien toisenlaisen järjestämisen viimeaikaisia esimerkkejä ovat Argentiinan talouskriisin aikana syntyneet itsehallinnolliset työpaikat ja korttelikomiteat sekä Pohjois-Syyrian kurdialueelle vuoden 2011 jälkeen syntynyt suoraa demokratiaa harjoittavien kommuunien ja neuvostojen tiheä verkosto, jossa sukupuolten välinen tasa-arvo toteutuu ainutlaatuisella tavalla. Niin menneiden vuosisatojen kuin viime aikojen historia osoittaa, että anarkismi on paljon muutakin kuin yksittäiset – ja maailman mittakaavassa varsin harvinaiset – sabotaasit, jotka saavat kohtuuttoman paljon mediatilaa verrattuna anarkistien ajatteluun ja erilaisiin toiminnan muotoihin.

Tällä historian hetkellä eriarvoisuuden kasvaessa ja ympäristön tuhoutuessa yhä kasvavalla vauhdilla meidän on pakko etsiä uusia ideoita siitä, miten yhteiskunta tulisi järjestää. Anarkismi voi tarjota rakentavia visioita matkalla parempaan maailmaan. Anarkistit eivät tavoittele kaaosta vaan nimenomaan ihmisiä ja yhteisöjä harmonisemmin palvelevia rakenteita sekä yhteistyötä ilman nykyisiä valtiomuotoon puettuja alistussuhteita.

23.12.17

poimittu osoitteesta: 

http://www.tammilehto.info/miksi-anarkismi-pelottaa68.php tai
http://www.saunalahti.fi/otammile/miksi-anarkismi-pelottaa68.php

Tämä Eleonoora Karttusen, Maarit Laihosen, Olli Tammilehdon ja Matti Häyryn kirjoitus on julkaistu lyhennettynä Suomen Kuvalehden numerossa 51-52/2017. Uudelleen julkaiseminen toivottavaa. Siitä tarkemmin tekijän kotisivulla.

Katso myös:

Tulosta Email

Paluuviite

Tämän kohteen paluuviite-osoite (Trackback URL): https://takku.net/trackback.php/20171224121150170

Ei paluuviitteitä tähän kohteeseen.

32 kommentti(a)

Allaolevista kommenteista on vastuussa vain niiden kirjoittaja, ei sivusto.
24.12.2017 @ 16:08 Anonyymi
Ohhoh, enpä olisi uskonut tällaista lukevani Suomen Kuvalehden kaltaisesta porvarilehdestä. Hyvä homma!
[ ]
24.12.2017 @ 21:56 Anonyymi
Siinä lehdessä on kyllä ollut monesti anarkismista juttua 
[ ]
29.12.2017 @ 16:28 Anonyymi
Otsikko on ristiriidassa julkaisualustan kanssa. Näyttää siltä, että on olemassa kahdenlaista anarkismia. Sellaista, mistä hallitsevan luokan media julkaisee näitä juttuja, ja sellaista, mitä se poliisin kanssa mustamaalaa. Millaista on se anarkismi, mitä porvaristo haluaa nostaa esiin? Vastaus löytyy mm. tästä kirjoituksesta, jossa ei ole aavistustakaan luokkataistelusta. Termi "mustamaalaus" sopisikin paremmin tähän ensinmainitunlaiseen, anarkismina esitettyyn radikaaliliberalismiin. Samaa kaavaa on sovellettu muihinkin radikaaleihin tai radikaaleina pidettyihin liikkeisiin. Katsokaa vaikka, millaisia "vasemmistolaisia" ja jopa "kommunisteja" porvarimedia nostaa jalustalle.
[ ]
31.12.2017 @ 03:33 Anonyymi

En usko edellisen kommentoijan näkemykseen siitä että jos Suomen Kuvalehti tai jokin muu lehti julkaisee jonkin näkemyksen se olisi todiste ko. näkemyksen "epäilyttävästä luonteesta". Media Suomessa nyt julkaisee yhtä sun toista. Joillekin näkökulmille se vain antaa enemmän tilaa kuin joillekkin toisille, ja anarkismi edes se edellisen kommentoijan "liberalistiseksi" haukkuma ei ole sellainen ollut mistä olisi haluttu paljon kirjoittaa. Mutta jos porvarimedia kirjoittaakin jatkossa paljon anarkismista niin se on ihan Ok.

Hyvä kirjoitus anarkismista, ja positiivista että kirjoittajat haluavat sitä valottaa niin että asia avauttuu muillekkin kuin jo valmiiksi asiaan vihkiytyneille.

[ ]
03.01.2018 @ 12:52 Anonyymi
[ ]
10.01.2018 @ 17:13 Anonyymi

Hyvä kirjoitus kyllä.

Anarkismi tarjoaa itseään ratkaisuna yhteiskuntaan ilman nykyisiä valtiomuotoisia rajoitteita ja sidoksia. OK, mutta hieman kaipaisi konkretiaa, miten tämä käytännössä toimisi, siis kun puhutaan miljoonien ihmisten yhteiskunnasta. Altistuuko se väistämättä samanlaisille säänöille kuin nyky-yhteiskunta? Ehkä tähän ei ole esitetty selkeää näkemystä ja siksi anarkismi ei kuulu kouluopetuksenkaan piiriin. Julkisuuskuva, ehkä juuri tiedotusvälineistä johtuen, rakentuu kuitenkin noista autonpoltoista yms. Mutta tämä Kuvalehden juttu hyvä poikkeus.

[ ]
10.01.2018 @ 21:06 Anonyymi
Joissain anarkistisissa kirjoituksissa esitetään kyllä selkeitä näkemyksiä siitä, miten esim. suoraan demokratiaan pohjaavan päätöksenteon voisi konkreettisesti järjestää. Itse näen liian yksityiskohtaisista  poliittisissa ohjelmissa ongelmansa ja arvostan sitä, että anarkismissa painotetaan menetelmiä ja periaatteita joita voi soveltaa monessa tilanteessa. Eri tilanteissa sekä eri ihmisten keskuudessa ratkaisut hierarkiaa vastustavaan yhteiseen elämään ovat erilaisia. Mutta toki paljon ideoita ja inspiraatiota voi saada konkreettisista ehdotuksista ja varsinkin tositarinoista siitä, millä tavoilla anarkismi toimii käytännössä.
[ ]
25.01.2018 @ 16:59 Anonyymi

Anarkistienkin olisi syytä muistaa, että järjestäytynyt yhteiskunta ja sen 'pakkovalta' ovat heikomman ainut turva. Ilman niitä vallitsisi rajoittamaton vahvemman valta, mikä synnytti feodaaliyhteiskunnan. Ehkäpä osa anarkistiksi itseään kutsuva sitä toiovookin, koska kuvittelee olevansa siinä uudessa yhteiskunnassa juuri niitä vahvoja - eli ovat valmiita väkivaltaan ajaakseen etujaan.

[ ]
25.01.2018 @ 17:31 Anonyymi
Tuo näkemys perustuu mihin? Ei ainakaan kovin laajaan historian tutkimukseen eikä myöskään anarkistien esittämiin teeseihin tai tekoihin. Kuulostaa vähän joltain tyhjiltä kehäpäätelmiltä enempi.
[ ]
26.01.2018 @ 13:48 Anonyymi
Musta näyttää aika vahvasti siltä, että "järjestäytynyt yhteiskunta" (eli käytännössä tarkoitat varmaan parlamentaarista valtiota) suojelee niitä "vahvoja" ja estää "heikkoja" tulemasta vahvoiksi, eli hallitsemaan omaa elämäänsä. Vai miten pitäisi ymmärtää se, että harjoven ja onnekkaiden käsiin keskittynyt omaisuus nauttii valtion suojaa? Että poliisi seisoo nälkäisen kodittoman ja tyhjän asunnon tai ruoasta notkuvan kaupan hyllyn välissä? Entä se kun poliisit pahoinpitelevät "heikompiaan"? Millä tavalla on heikomman puolustamista työttömien kyykyttäminen tai turvapaikanhakijoiden pakkopalauttaminen? Entäs rikkaiden verojen keventäminen?

Feodalismin ja nykyisen järjestelmän suurin ero on, että valta ei ole keskittynyt kuninkaalle ja loordeille, vaan poliitikoille ja suuryrityksille. Aika pieni käytännön ero niiden heikoimmassa asemassa olevien kannalta, joita tämä "järjestys" muka suojelee.
[ ]
27.01.2018 @ 13:47 Anonyymi

Kommenttini perustuu puhtaasti vuosikymmenten kokemukseen ihmisluonteesta. Aina on niitä, jotka ovat keinoja kaihtamatta valmiita ajamaan omaa etuaan. Jos ei ole vahvaa yhteiskuntajärjestystä, heillä on täysi vapaus toimia. En kritisoi sitä ajatusta, että vallan ja toiminnan pitäisi olla ruohonjuuritasolla. En vain usko sen toimivan. Ei nyky-yhteiskunta ole mitenkään täydellinen, mutta en kyllä voi alkekirjoittaa sitä, että nykyiset vallanpitäjät tieten tahtoen haluavat kurjistaa ihmisten elämää. Kyllä uskon useimpien tavoittelevan parempaa tulevaisuutta kaikille. Kyllä yhteiskunta vielä edelleenkin satsaa paljon siihen, että ihmisillä oisi mahdollisuuksia ja keinoja parantaa omaa asemaansa. Siitä voi sitten olla monta mieltä, ovatko toimenpiteet ja teot parhaita ja yleensäkään toimivia. Demokratian perusongelma monipuoluejärjestelmässä onkin siinä, että hyvätkin tavoitteet vesittyvät eri intressiryhmien painostuksen aikaansaamiin kompromisseihin.

[ ]
27.01.2018 @ 18:08 Anonyymi
Mutta kai ymmärrät ettei sinun henk koht kokemus ole otanta kovinkaan kummoisia kriteerejä täyttävä ja joku toinen saa samalla metodilla täysin päinvastaisen tuloksen. Siksi on parempi pohjata johtopäätökset johonkin hieman laajenpaan kuin vain omaan kokemukseen jos käsittelee noin isoja asioita kuin vaikka "ihmiset". Metodi voi toimia huomattavasti rajatummin huomioitavana seikkana jota ei voi ohittaa esim. Helsinkiläiset poliisit tms mutta noin isolla mittakaavalla se kuulostaa joltain mökkifilosofialta/keittiöpsykologialta yms humbuugilta. Anteeksi jos käytän tällaista sanastoa, tarkoitus ei ole haukkua, mutta en nopsaan muuta keksinyt kuvaamaan ajatusta.
[ ]
27.01.2018 @ 23:26 Anonyymi

Ei tarvitse kuin vilkaista rikostilastoihin, jos haluaa saada kokonaiskuvaa ihmisten universaalista hyväntahtoisuudesta ja vilpittömyydestä. Anarkismi on aatteena kaunis, mutta kukaan ei ole kyennyt todistamaan sen toimivuutta kokonaisen valtion mittakaavassa.

T: eri

[ ]
28.01.2018 @ 18:22 Anonyymi
Niin mitä sillä vilkaisulla sitten halutaan katsoa, se nimittäin että on tilastoituja rikoksia ei itsessään kerro ihmisyydestä mitään. Rikosten määrään vaikuttaa lukemattomat eri muuttujat, ja lait vaihtuvat ja ovat eri paikoissa erilaisia. Ja joku antropologi osaisi varmasti kertoa kuinka hierarkioiden, luokkien ja valtioiden synty on lisänyt tietynlaisten rikosten määrää ja synnyttänyt kokonaan uusia rikosten muotoja jne. Että ei niitä voi vain vilkaista, niitä tulisi tutkia ja sittenhän ei asia ole kovinkaan helposti kytkettävissä tukemaan tuollaista esittämääsi ajatusta.
[ ]
28.01.2018 @ 22:54 Anonyymi
Jos voidaan sanoa olevan olemassa mitään ihmisluontoa, niin silloin sen täytyy olla kaikki se mihin tiedämme ihmisten kykenevän. Tämä pitää sisällään niin kaiken pahan kuin hyvänkin, vahingollisen ja haitallisen. Tällöin yhteisön järjestämisessä kysmykseksi muodostuu, miten järjestämme asiat niin että se motivoi ihmisiä toimimaan hyvin/oikein. Nykyisellään poliittistaloudellinen järjestelmä kannustaa kilpailuun ja itsekeskeisyyteen, joten ei pitäisi olla yllättävää jos tälläiset piirteet korostuvat tai niitä piirteitä toteuttavat ihmiset nousevat korkeisiin asemiin.

Mitä tulee rikollisuuteen, se on todella huono mittari. Ensinnäkin, pitkä lista asioita jotka ei ole vahingollisia kenellekään on luokiteltu rikoksiksi. Toiseksi, yhteys (erityisesti taloudellisen) epätasa-arvon ja rikollisuuden välillä on osoitettu niin monesti että se on jo klisee. Joten se, että epätasa-arvoisessa järjestelmässä ihmiset tekevät paljon rikoksia ei ole mikään todiste ihmisluonnosta vaan niistä raameista joissa sitä toteutetaan.

Minua huvittaa tämä "kaunis aate, mutta ei toimi käytännössä" argumentti. Se tuntuu jotenkin sen väistämiseltä, että nykyisellään ei tosiaan homma toimi käytännössä. Aiotaanko me ikuisesti kiistellä siitä, mikä on teoreettisesti mahdollista? Vai olisiko jo aika ihan oikeasti kokeilla? Ja jos ei halua itse kokeilla, voisi edes suoda sen vapauden muille; mutta tätäkään vapautta ei ole yhteiskunnassa, jossa 99% resursseista kuuluu 1%:lle ihmisistä.
[ ]
29.01.2018 @ 15:43 Anonyymi
Joo nykyinen teollinen kapitalismi ei kyllä helvetissä " toimi käytännössä" sikälikään, että tällä talousjärjestelmällä ollaan kuluttamassa elämän edellytykset pikavauhtia loppuun maailmasta.
[ ]
30.01.2018 @ 13:53 Anonyymi

"anarkismin toimivuus kokonaisen valtion mittakaavassa"

Juu-u.

Mutta kertokaa nyt joku mikä se oikeen on se rikollisuus joka jotenkin karkaa hallitsemattomasti käsistä jos valtiovaltaa ei ole. Vähän vaikea uskoa että joka toisesta vastaantulijasta kuoriutuisi murhaaja ja raiskaaja jos kiinnijäämisen pelko poistuisi. Jos taasen on kyse siitä että joku varastaisi nälkäänsä kaupasta ruokaa niin se ei ole anarkismin silmissä rikos alkuunkaan.

[ ]
31.01.2018 @ 11:57 Anonyymi

Jos taasen on kyse siitä että joku varastaisi nälkäänsä kaupasta ruokaa niin se ei ole anarkismin silmissä rikos alkuunkaan.

Mistä kaupasta ja mitä ruokaa? Jos täällä vallitsisi anarkismi, ei olisi kauppoja, joista varastaa ruokaa. Kyllä jokaisen pitäisi viljellä ruokansa itse, koska toisen viljelemän ja korjaaman ruoan syöntihän olisi alistamista. Vai olisiko se sinusta ihan jees, että minä teen helvetisti työtä kasvattaakseni ruokaa ja sinä tulisit ja ottaisit ne minulta pois, kun et viitsisi itse viljellä. 

[ ]
31.01.2018 @ 12:46 Anonyymi
Uuu saivartelija paukkasi paikalle mukanaan tukku upeita olkiukkoja
[ ]
31.01.2018 @ 17:48 Anonyymi

Mutta kertokaa nyt joku mikä se oikeen on se rikollisuus joka jotenkin karkaa hallitsemattomasti käsistä jos valtiovaltaa ei ole. Vähän vaikea uskoa että joka toisesta vastaantulijasta kuoriutuisi murhaaja ja raiskaaja jos kiinnijäämisen pelko poistuisi. Jos taasen on kyse siitä että joku varastaisi nälkäänsä kaupasta ruokaa niin se ei ole anarkismin silmissä rikos alkuunkaan.

Murhat tuskin tulisiva lisääntymään, vaikka ei olisi mitään oikeuslaitosta tai poliisivoimia. Murha on yleensä olosuhdesidonnainen rikos. Siis seurausta jostain murhaajan kokemasta todellisesta tai kuvitellusta vääryydestä. Jonkinverran murhia tehdään myös taloudellisilla motiiveilla. En oikein usko ihmisen alkavan murhaajaksi vain siksi, koska voi.

Raiskauksetkaan tuskin juurikaan lisääntyisivät. Raiskaajalla on yleensä oikeus- ja moraalikäsityksissä niin paljon vikaa, että hän raiskaa joka tapauksessa, oli poliisia tai ei.

Varkaudet, ryöstöt, pahoinpitelyt ja niiden kautta suunnittelemattoma tehdyt tapot ja kuolemantuottamukset todennäköisesti lisääntyisivät paljon. Varkaudet ja ryöstöt räjähdysmäisesti. Samoin lisääntyisi parisuhde- ja perheväkivalta. 

Nämä noin äkkiä ajatellen tulee ensin mieleen. Talousrikokset sen sijaan loppuisivat kokonaan, ymmärrettävästä syystä. Jos ei ole taloutta, ei ole myöskään talousrikollisuutta.

[ ]
31.01.2018 @ 18:23 Anonyymi

Ehkä nyt vähän satunnaista luokittelua siinä. Luulisi ettei vaikka perheväkivaltaan ensisijassa vaikuta laillisen rangaistuksen pelko, vaan yleiset asenteet sitä kohtaan. Perheväkivalta ei ole kovin harkittua vaan impulsiivista ja epätoivoista, niinkuin toki monet muutkin väkivaltarikoksista. Niihin vaikuttaa ihmisten yleinen hyvinvointi, ja yleiset asenteet vaikuttavat siihen millaiseen toimintaan ihmisten pahoinvointi yleisesti kanavoituu. Ryöstöihin ja muuhun omaisuusrikollisuuteen taas vaikuttaa tosi paljon yhteiskunnan varallisuuserot.

[ ]
31.01.2018 @ 20:38 Anonyymi

Raiskaajalla on yleensä oikeus- ja moraalikäsityksissä niin paljon vikaa, että hän raiskaa joka tapauksessa, oli poliisia tai ei.

[ ]
31.01.2018 @ 23:31 Anonyymi

Ehkä nyt vähän satunnaista luokittelua siinä. Luulisi ettei vaikka perheväkivaltaan ensisijassa vaikuta laillisen rangaistuksen pelko, vaan yleiset asenteet sitä kohtaan. Perheväkivalta ei ole kovin harkittua vaan impulsiivista ja epätoivoista, niinkuin toki monet muutkin väkivaltarikoksista. 

Siis tarkoitatko, että minun valistunut arvaukseni on vähän satunnaista luokittelua, mutta sinun valistunut(ko?) arvauksesi on kovaa faktaa. No eihän toisaalta yhden totuuden alustalla juuri muuta voi odottaakaan. 

Parisuhdeväkivalta on usein impulsiivista ja usein viina on suurena kimmokkeena, mutta perheväkivalta, siis vanhempien väkivalta lapsiaan, ja perheen varttuessa lasten väkivalta vanhempiaan kohtaan on usein systemaattista ja suunniteltua. Vain erilaisten viranomaisten puuttuminen toimii rajoittavana tekijänä silloin, jos sitä on esiintyäkseen.

[ ]
01.02.2018 @ 17:45 Anonyymi

Jotkut vanhemmat toki käyttävät väkivaltaa suunniteltuna kasvatustapana jonka he hyväksyvät, mutta kyllä ihmiset käyttävät väkivaltaa lapsiaan kohtaan myös suunnittelematta ja impulsiivisesti. 

[ ]
01.02.2018 @ 18:08 Anonyymi

Jotkut vanhemmat toki käyttävät väkivaltaa suunniteltuna kasvatustapana jonka he hyväksyvät, mutta kyllä ihmiset käyttävät väkivaltaa lapsiaan kohtaan myös suunnittelematta ja impulsiivisesti. 

Ilmeisesti olet kasvanut kodeissa, jossa on saanut kasvaa ilman väkivaltaa ja ajattelet minun tarkoittavan "kasvatuksellista" väkivaltaa. Siis tukkapöllyä, vähän remmiä jne.

Tarkoitan väkivallalla väkivaltaa. Sellaista, jonka seurauksena on luunmurtumia, sisäelinvaurioita, jopa aivovaurioita. Ja ikuisia traumoja. Syyt tällaiseen väkivaltaan ovat useimmiten se, että lapsi ei ole toivottu. Tai se ei ole oma. Esim.uusperheissä. Tai lasta rääkkäämällä kiusataan puolisoa. Kun lapsi sitten varttuu, hän vihaa vanhempaansa niin paljon, että vetää turpaan heti, kun kynnelle kykenee. Tai sitten, jos väkivaltaa harjoittanut on jo liian vanha hakattavaksi, kostetaan väkivalta henkisellä väkivallalla. Tai vanhuksen olosuhteita heikentämällä. Tällainen väkivalta useinmiten päättyy jommalla kummalla tavalla. Joko uhri kuolee, tai lääkäri jälkiä paikatessaan ottaa yhteyttä sosiaaliviranomaisiin, jotka lopulta kääntyvät poliisin puoleen ja näin toiminnan jatkumiselle saadaan piste. Toivottavasti.

Yhteisö ei näihin puutu, koska kaikki tapahtuu kotona, ulkopuolisten näkemättömissä. "Meidän Sanna kaatui portaissa ja on nyt pois koulusta siihen asti, kun saa kipsin pois katkenneesta kädestä"

Jos ei olisi mitään rajoittavia tekijöitä yhteiskunnalta, nämä päättyisivät pääsääntöisesti uhrin kuolemaan. Äläkä vaan ala väittämään mutu-pohjalta, että tällainen väkivalta on marginaaliongelma. Ei se ole. 

[ ]
01.02.2018 @ 21:01 Anonyymi
Mistä saa ne luvut mitkä kertovat että tämä ei ole marginaaliongelma?
[ ]
01.02.2018 @ 21:30 Anonyymi
Aika sama miten paljon tällaista tapahtuu, totta kai se on joka tapauksessa ongelma. Mutta samaa mieltä en ole siitä etteikö tällaiseen voisi puuttua myös vahva yhteisö jolla on työkaluja ongelmien käsittelyyn. Mut toki yhteisö voi myös sulkea silmänsä, riippuu yhteisöstä ja sen jäsenten toiminnasta.
[ ]
02.02.2018 @ 14:11 Anonyymi

Mistä saa ne luvut mitkä kertovat että tämä ei ole marginaaliongelma?

Et mistään. Näissä on tiukka tietosuoja, eikä niitä tilastoida erillisinä.  Toisaalta, et niitä lukuja mihinkään tarvitsekaan.

[ ]
02.02.2018 @ 14:48 Anonyymi

Aika sama miten paljon tällaista tapahtuu, totta kai se on joka tapauksessa ongelma. Mutta samaa mieltä en ole siitä etteikö tällaiseen voisi puuttua myös vahva yhteisö jolla on työkaluja ongelmien käsittelyyn. Mut toki yhteisö voi myös sulkea silmänsä, riippuu yhteisöstä ja sen jäsenten toiminnasta.

En väitä, että olisit aivan väärässä, koska en sitä voi mistään tietää. Kaikki on oikeastaan arvausta ja päättelyä. Minä en jaksa uskoa, että yhteisö pystyisi estämään tulevia, saati ratkaisemaan tehtyjä rikoksia. Yhteisöllä ei ole siihen työkaluja.

Jos mennään ajassa taaksepäin vaikkapa kolme sataa vuotta, niin rikoksista suurin osa jäi selvittämättä. Ei ollut osaamista, eikä välineitä, tietokannoista puhumattakaan, rikosten selvittelyyn. Halua olisi varmaan ollut, mutta ei keinoja. Eikä valtuuksia. Se meni melkeinpä niin, että jos rikollinen ei jäänyt rysän päältä kiinni, niin ei sitten ollenkaan.

Myöskin yhteisön langettamat rangaistukset, jos mikäli langetettiin, olivat aika brutaaleja. Vankilalaitos on kuitenkin aika sivistynyt ruoskimiseen ja muihin fyysisiin rangaistuksiin verrattuna. Ja vankeustuomion voi perua ja jopa osittain korvata, jos tuomio osoittautuu vääräksi. Hirtto- tai raipparangaistusta on vähän huono perua.

Kaikkineen olen sitä mieltä, että valtiota ja valtiovaltaa tarvitaan. Vielä, kun saataisi sellaiset päättäjät, joilla ei ole oma suu tärkein. Omaisuuden kasautuminen yksiin käsiin on oikeastaan kapitalismin (samoin kuin sosialismin) suurimpia ongelmia ja alkaa tätä nykyä haitata jo kapitalistejakin. Kun kansalla ei ole ostovoimaa, ei kapitalistikaan saa lisää rahaa.

Sinä uskot anarkismin toimivan ja ratkaisevan kaikki ongelmat. Sinulla on siihen uskoon oikeus, mutta minullakin on oikeus omaan näkemykseeni. 

[ ]
04.03.2018 @ 13:52 Anonyymi
Tulin tänne ylen linkin kautta laugh
[ ]
06.03.2018 @ 14:28 Anonyymi
Missäköhän ihmeen yhteydessä Yle linkkasi Takkuun Big Grin
[ ]
07.03.2018 @ 19:30 Anonyymi

Laihosen kuva anarkismista on toinen kuin Autiolla tai suurimmalla osalla mediaa.

Yhdessä kolmen muun kirjoittajan kanssa Laihonen on pyrkinyt korjaamaan anarkismin kielteistä imagoa Suomen Kuvalehdessä (siirryt toiseen palveluun)(Voi vaatia tilaamisen) julkaistussa mielipidekirjoituksessa. Teksti julkaistiin pidempänä versiona anarkistien Takku-sivustolla.(siirryt toiseen palveluun)

https://yle.fi/uutiset/3-9811182
[ ]

Käyttäjätiedot





Rekisteröidy uutena käyttäjänä
Unohtuiko salasana?

banneri_akirjasto

Anarkistinen kirjasto

banneri_eroaarmeijasta

Eroa-Armeijasta.fi

banneri_rojava

Rojavan puolesta

banneri_vapaasyndikaatti

vapaasyndikaatti.info

banneri_kumma

kumma.me

banneri_varis

Varis-verkosto

banneri_toimitus

Toimitus

banneri_meemit

Anarkistimeemit

banneri_liittox

liitto X

banneri_kaninkolo

Mustan kanin kolo

banneri_caradura

Caradura's Lounge

banneri_antivaalit

antivaalit.info

banneri_tyrni

Tyrnikirjasto

banneri_hirvitalo

Hirvitalo

banneri_wikikko

Wikikko.info

banneri_oulutopia

OulUtopia

AMR Hki

AMR Hki

banneri_squathki

Squat HKI

banneri_aryhma

A-ryhmä

banneri_kirjakahvila

Turun Kirjakahvila

banneri_alusta

Alusta

banneri_kapis

Kapinatyöläinen

banneri_ilonpilaaja

ilonpilaaja

banneri_pif

Punk In Finlandnet

banneri_lehtilehti

LEHTI

banneri_akl

Aseistakieltäytyjäliitto

banneri_vallankumouksen

Vallankumouksen hedelmiä

banneri_oikeuttae

Oikeutta eläimille

banneri_vastavirta

Vastavirta