MIELI Suomen Mielenterveys ry – MIELI Mental Health Finland

Yhteistyö Mielen kotivara 2 Yhteistyö on tärkeä osa mielen kotivaraa arkena ja poikkeusoloissa. Yhteistyö ja sosiaalinen tuki vahvistavat ihmisten mielenterveyttä ja toimintakykyä sekä lievittävät kuormitusta ja stressiä. Yhteistyöllä torjutaan polarisoitumista, hajoamista ja konflikteja. Yhteistyökykyä rakentavat • itsetuntemus • tunne- ja vuorovaikutustaidot • kyky antaa ja vastaanottaa palautetta • luottamus ja turvallisuus • kyky nähdä tavoitteet ja toimia niiden puolesta. Organisaatioissa, yhteisöissä ja yhteiskunnassa yhteistyö aktivoi • luottamusta ja yhteenkuuluvuutta, • turvallisuutta ja joustavuutta, • sosiaalista pääomaa, • yhteistä ääntä ja identiteettiä, • toiminta- ja selviytymiskykyä. Yhteiskunnan kannalta keskeistä on, miten kansalaiset, paikallisyhteisöt, järjestöt ja seurakunnat, yksityinen sektori sekä viranomaiset kykenevät toimimaan yhdessä niin, että jokaisen osaamista voidaan hyödyntää. Onnistunut yhteistyö edellyttää suunnittelua, yhdessä hyväksyttyjä tavoitteita, koordinaatiota ja toimivaa vastuunjakoa. Mitä sujuvampaa eri toimijoiden välinen yhteistyö on tavallisessa arjessa, sitä nopeammin ja tehokkaammin voidaan reagoida poikkeusolosuhteissa. Yhteistyötä lisätään • avoimella viestinnällä • osallistavalla päätöksenteolla • vahvistamalla turvallisuutta • arjen toimivuudella • yhteisillä tavoitteilla • selkeillä pelisäännöillä.

Työttömyys koettelee usein voimavaroja ja kuormittaa mielenterveyttä. Millä keinoilla voitaisiin vahvistaa mielenterveystaitoja ja kohentaa mielenterveyttä työttömyyden kohdatessa? Keräämme nyt verkkovalmennuksen kehittämiseksi työnhakijoiden ajatuksia ja toiveita siitä, millaiset mielenterveyttä vahvistavat asiat koetaan hyödyllisiksi työttömyyden kohdatessa. Tule vaikuttamaan ja kertomaan ajatuksiasi ja toiveitasi. ✨ Vastaa kyselyyn osoitteessa https://lnkd.in/eS3sw6hU Valmis verkkovalmennus tulee MIELI ry:n sivuille maksuttomasti kaikkien käyttöön. 💚 📌 Toukokuussa käynnistyneessä Työmieli-hankkeessa tarjotaan työnhakijoille ja työllisyysalueille uusia ratkaisuja tukemaan työllistymistä. MIELI ry kehittää hankkeessa Työllistyjän mieli -verkkovalmennuksen vahvistamaan työttömien mielenterveyttä ja mielenterveystaitoja. 📌 Hanketta osarahoittaa Euroopan unioni ja toteutuksesta vastaavat yhdessä MIELI Suomen mielenterveys ry, Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry sekä Satakunnan työllisyysalue.

Sote-järjestöihin kohdistuvat leikkaukset osuvat suomalaiseen demokratiaan. ”STEA-avustukset ovat olleet osa kansallista kokonaisuutta, jolla huolehditaan siitä, että myös erityisryhmien ääni kuuluu poliittisessa päätöksenteossa”, tutkija ja taloussosiologi Petri Ruuskanen sanoo Helsingin Sanomissa. Ruuskasen mukaan demokratia ei toteudu, jos esimerkiksi päihdeongelmaisten, mielenterveyden kanssa kamppailevien tai vammaisryhmien ääni jää kuulumatta ilman sote-kattojärjestöjen tekemää edunvalvontaa. ”Jos yli sadan vuoden aikana rakentunutta valtion ja järjestöjen suhdetta halutaan purkaa, se pitäisi tehdä pitkäjänteisesti”, Ruuskanen sanoo.

Urheilevan nuoren vanhemmalla on tärkeä rooli nuoren mielen hyvinvoinnin tukijana. ⚽ Vanhemman ei tarvitse olla lajivalmentaja tai psyykkinen valmentaja. Riittää, että on läsnä, kiinnostunut ja turvallinen aikuinen. Näin voit vanhempana tukea harrastavaa nuorta: 1️⃣ Hyväksyntä ja arvostus Osoita kiinnostusta harrastusta kohtaan, mutta muista: lapsen arvo ei määrity harrastuksen kautta. Kysy ”Miltä tuntui?”, ei pelkästään ”Miten meni?” Vältä vertailua muihin nuoriin. Anna lapselle tilaa olla myös jotain muuta kuin urheilija. 2️⃣ Tunteet ja pettymykset Kun lapsi pettyy, anna ensin tilaa tunteelle. Osoita ymmärrystä: ”Ymmärrän, että tuo harmittaa.” Vasta sen jälkeen voitte yhdessä pohtia, mitä tilanteesta voi oppia. Kaikki tunteet ovat sallittuja, myös sinun. 3️⃣ Harrastamisen ilo Kysy lapselta säännöllisesti, mikä harrastuksessa on kivaa. ”Mitä uutta opit tänään?” on parempi kysymys kuin ”Voititko?” Jos lapsi harkitsee lopettamista, kuuntele syyt huolellisesti ennen kuin reagoit. 4️⃣ Kuunteleminen ja läsnäolo Parhaat keskusteluhetket syntyvät usein luontevissa kiireettömissä tilanteissa, esimerkiksi ruokapöydässä tai saunassa. Kuuntele enemmän kuin neuvot. Nuori ei aina kaipaa ratkaisuja, vaan kuulluksi tulemista. 5️⃣ Lepo ja palautuminen Huolehdi riittävästä unesta, monipuolisesta ruoasta ja henkisestä palautumisesta. Nuori tarvitsee harjoitusten ja koulun lisäksi aikaa, jolloin ei tarvitse suorittaa mitään. Ylikuormitus voi näkyä mielialan muutoksina tai motivaation laskuna.

Loma-ajan neljäs vinkki: Vältä vertailua muihin Loma ei ole kilpailu – eikä sen kuulukaan olla. Silti moni huomaa vertaavansa lomaansa muiden kuviin, tarinoihin ja saavutuksiin. Vertailu on inhimillistä, mutta se voi myös kaventaa omaa hyvinvointia ja lisätä turhaa painetta. Siksi on tärkeää pysähtyä ja kysyä: kuka määrittää, millainen loma on “riittävän hyvä”? 🤗 Yritä vertailun sijaan tehdä sinulle itsellesi juuri paras ja palauttavin loma. 1️⃣Keskity omaan oloosi 2️⃣Kuuntele omia rajojasi 3️⃣Pohdi sinulle merkityksellisiä asioita 4️⃣Ole itsellesi läsnä Loma-ajan voimavarakalenteri: Vinkki viikossa. Poimi parhaat talteen.

Luottamus Mielen kotivara 1 Luottamus on yksi mielen kotivaran kulmakivistä. Se kulkee käsi kädessä toivon ja tulevaisuususkon kanssa. Se on myös pelon ja turvattomuuden vastalääke. Luottamusta tarvitaan kaikessa vuorovaikutuksessa ja yhteistoiminnassa. Kun ihminen voi luottaa siihen, että oma arki kantaa, vaikeuksista selviytyminen ja haasteiden ratkominenkaan ei tunnu ylivoimaiselta. Ihmissuhteissa luottamus on aina toimivan vuorovaikutuksen perusta. Sitä tarvitaan myös tuen ja avun vastaanottamisessa. Luottamusta ei voi nopeuttaa, vaan se rakentuu vähitellen: • teoilla ja johdonmukaisuudella • pitämällä lupaukset • puhumalla totta • ottamalla vastuu virheistä • kunnioittamalla rajoja • kuuntelemalla aidosti. Korkean luottamuksen yhteiskunnat ovat: • taloudellisesti tuottavampia, • vähemmän korruptoituneita, • sosiaalisesti vakaampia. Suomessa luottamus on ollut pitkään hyvällä tasolla yhteiskuntaa ja sen instituutioita, kuten terveydenhuoltoa, oikeuslaitosta, mediaa tai poliisia kohtaan. Mikäli luottamus murenee, yhteiskunnan kyky toimia ja sitä yhdistävät voimat heikkenevät. Ihmiset jäävät omiin poteroihinsa, eikä asioista kyetä sopimaan. Pahimmillaan päädytään jäätyneeseen tai avoimeen konfliktiin. Luottamusta heikentävät muun muassa: • poliittinen polarisaatio, • talouskriisit, • disinformaatio, • epäoikeudenmukaisuuden kokemukset. Luottamus ei ole itsestäänselvyys, vaan se ansaitaan käytännössä niin ihmissuhteissa kuin yhteiskunnan tasolla. Yhteiskunnassa tärkeää on kokemus kuulumisesta osaksi yhteiskuntaa ja kyvystä vaikuttaa siihen. Perusturvan ohella energian, veden ja ruoan jakelun on toimittava, tiedon kuljettava ja tietoon voitava luottaa. Joka päivä. Kriisien keskellä vain luottamusta tarvitaan tavallistakin arkea enemmän. #MielenKotivara -sarja valottaa kesän aikana henkisen ja sosiaalisen kriisinkestävyyden perustekijöitä.

Tiesitkö, että toiminta synnyttää motivaation? 🤔 Usein luulemme, että pitää olla motivoitunut ennen kuin voi aloittaa. Asia on kuitenkin juuri päinvastoin: tee jotain, ihan mitä vaan ja motivaatio seuraa perässä! Tämä on toki helpommin sanottu kuin tehty. Varsinkin, jos kesä tuntuu jotenkin tyhjältä. Aina kannattaa kuitenkin yrittää ja aloittaa pienestä. Lähde vaikka metsäkävelylle 💚 Kerro kommenteissa parhaat vinkkisi päästä liikkeelle. 🔽

Väite poliitikkojen suuresta määrästä sote-järjestöjen hallintorakenteissa ei pidä paikkaansa ‼️ Jyväskylän yliopiston tutkimuksessa selvitettiin 199:n suurimman STEA-avustuksia saaneen sote-järjestön hallituksen kokoonpanoa. Tiedot kerättiin vuosien 2023–2024 vaihteessa julkisista lähteistä. Tutkimuksen kohteena oli yhteensä 1605 hallitusten jäsentä. Heistä nykyisiä ja entisiä valtakunnan poliitikkoja oli vain reilut kaksi prosenttia. Järjestöjen palkatuista toiminnanjohtajista entisiä valtakunnan poliitikkoja oli vain muutama. Tutkimuksen keskeinen tulos oli, että sote-järjestöjen hallitukset ovat asiantuntijavaltaisia. Erityisesti hallitusten jäsenissä edustettuina ovat julkisen sektorin asiantuntijat ja järjestö-ammattilaiset. "Tutkimuksemme valossa puhe poliitikkojen suuresta määrästä sote-järjestöjen hallinto-rakenteissa ei siis pidä paikkaansa", väitöskirjatutkija Ulla Koivunen kirjoittaa Turun Sanomien mielipidepalstalla. Voit lukea mielipidetekstin Turun Sanomista: https://lnkd.in/eS9wzv3q Linkki "Kansalaisyhteiskunnan vai valtion asialla? Asiantuntijavaltaisuus sosiaali- ja terveysjärjestöjen hallituksissa -tutkimukseen: https://lnkd.in/ecFkArAp

"Leikkaukset järjestöjen avustuksiin vaikuttavat myös MIELI ry:n kohtaavaan työhön", MIELI ry:n kriisitoimintojen johtaja Sanna Vesikansa sanoi Ylen A-studiossa.

Lämmin kiitos jokaiselle Mielinauhan ostaneelle ja Mielinauha-kampanjaan lahjottaneelle! Tuellanne vahvistamme mielenterveyttä ja autamme niitä, joilla on nyt vaikeaa. 💚 Lämmin kiitos myös yhteistyökumppaneillemme ja kampanjan taustatiimeissä olleille! Erityiskiitos Mielinauha-kasvolle, koko kansan rakastamalle Käärijälle, sekä Mielinauhan suunnittelijalle Enni Lähderinteelle. 💚 Tämän vuoden Mielinauhan voit ostaa vielä tänään 30.6. Mielinauhoja myyvät S-ryhmän kaupat, Tokmanni, K-ryhmän ruokakaupat, Finnkinon elokuvateatterit, Espresso House -kahvilat, Lumenen tehtaanmyymälä ja Lumene Helsinki Outlet.  Pidetään yhdessä jokaisesta mielestä huolta. 💚 mielinauha.fi #mielinauha #mielenterveys