Sen yhden elämä

Yöpostaus, ja siltä se näyttääkin

2009-01-21T23:26:28Z

Waah. Yöt ovat kivoja.
Paitsi silloin kun pitäisi ihan oikeasti olla nukkumassa, koska aamulla on sosiaalipolitiikkaa tai jotain muuta yhtä tärkeää ja skarpattavaa ainetta.

Tartteis elämän.
Tartteis vähän rohkeutta suuntaan tai toiseen.
Tai rohkeutta vaan antaa jumaliste olla.

"sä tarviit sun lääkkeet jotta sun hermopäätteet tajuaa että pakeneminen on mitä sä teet parhaiten"

On jotenkin ihmeellisen levoton olo.
Ihan kun jotain olisi ihan just tapahtumassa, vaikkei mitään hajua mitä se voisi olla.

Nuijanukutus voisi olla paikallaan.

Viikko mennyt

2009-01-07T09:31:58Z

Ja tuntuu surullistelta, mutta myös hyvältä ja helpottuneelta. Kaikki meni niin oikein, kuitenkin. Ehkä pelkäsin eniten sitä, etten itse pystyisi hymyilemään vielä viimeiset hetket, nauramaan, että sain tutun hännän heilumaan. Mutta pystyin, jostain sieltä kyynelten takaa. Ja oli niin helpottavaa kun nukahtaminen oli Miinalle helppoa, hengitys pitkiin aikoihin kevyttä, niin kevyttä etten huomannut viimeistä hengitystä, vaikka olin ihan siinä, kädet rakkaan kaulan ympärillä ja otsa Miinan otsaa vasten.

Nyt tuntuu, että tossa vierellä on koko ajan sellainen tuttu lämpö, vaikkei olekaan. Mutta miten se voisikaan lähteä pois, kun Miina on ollut osa minua niin pitkään, lapsesta aikuiseksi. Ei olisi minua, jos sitä lämpöä ei olisi. Ja lopulta onnistuin myös löytämään sanat, joita etsin. Potterista, mutta se tuntui sopivalta, koska Miinan kanssa mie pakenin todellisuutta nuorena. Yhdenkin kerran rämittiin metsässä, ja lunta oli vyötäröön asti. Ja olin ihan eksyksissä ja ajattelin, että en jaksa kävellä eteenpäin, että jos maailmassa on mitään oikeutta, niin Tylypahka ilmestyy ihan just mun eteen. Latu ilmestyi, kun vaan jaksoi tarpoa, ja pääsi kotiin, mutta se tunne on yhä tuttu. Että oikeastaan tämän maailman lainalaisuudet ei koske mua ja Miinaa, ja siksi Miina saa olla tossa edelleen, mun sielun vasemmalla puolella lämpönä. Eikä se mene pois.

"You'll stay with me?"
"Until the very end"

Cossak's Ninna-Mincka 8.3.1998 - 30.12.2008

Surupostaus

2008-12-29T21:35:51Z

Joo, olen taas tosi hyvin saanut puhuttua koko jutusta yhtään kellekään. Ja kommenttilukosta päätellen voitte arvata, etten halua jakaa tämän enempää.

Miina kuolee huomenna kello 13, ja mun sydän särkyy. Särkee jokainen asia, minkä ei pitäisi sattua, enkä mie tiedä miten tästä selviää. Ajattelen vaan, nyt on tämä tehty, nyt on enää päivä, sitten kaikki on ohi, on taisteltu taas yksi tunti, yksi vierailu ja yksi viimeinen asia kerrallaan.

Mutta mie en ole onnistunut itkemään kun ihan lyhyitä hetkiä. Mietin, että olenkohan mie ihan täysi paska, pelkuri vai tosi rohkea kun mulla on olo, että tämän pitää päättyä, koska jos se jatkuu, niin sattuu vaan enemmän. Ehdottivat aikaa joko ensi viikolle ja huomiselle kahta aikaa, valitsin aikaisemman. En tiedä pitäisikö sen olla väärin, vai oikein.

Mietin, että miten tässä käy, kun tämä suru nyt tuntuu jo niin paljolta, ettei sitä voi jakaa, että siihen tukehtuu, että mitä tapahtuu huomenna kello 13 jälkeen. Pysähtyyköhän kaikki? Toivoisin vaan että tulisi joku pimeys ja uni ja sitten heräisi eikä enää tuntuisi pahalta, eikä syyttäisi itseään. Kun mistä sen jälkeen taistellaan? Ei voi taistella niin, että jos kestän tämän, niin on yksi asia vähemmän. Ei tarvitse varata aikaa, ei soittaa lääkärille, ei kertoa koiran painoa, ei sitä minkä tuhkauksen haluaa, ei pyytää iskältä rahaa, tai elliä ja äitiä tulemaan mukaan. Kaikki on tehty, paitsi että pitäisi nyt nukkua viimeinen yö, viimeinen lenkki, viimeinen tokotreeni, viimeinen automatka, viimeinen silitys, viimeinen katse, viimeinen hengitys.

Sitten tuleekin ensimmäisten asioiden vuoro, ja en haluaisi yhtään niistä. Näistä viimeisistä voi pitää kiinni vielä vähän aikaa.
Lähdettiin aijan luota ja tiellä oli jänis, juostiin sen perään ja mie nauroin, ja Miina juoksi kovaa korvat niskassa. Sitten se kääntyi, niska painui, katsoi muhun, ettei ole hyvä olla. Ja mie lupasin, että huomenna on. Ihan sama kuinka paskaksi sitä itse menee.

Mie olisin halunnut löytää jonkun runonpätkän, jossa olisi kaikki, mutta ei sellaista ole. On vaan paljon erilaisia sävelkulkuja, ajatuksia, toiveita, hetkiä, katseita. Yksi kuva kuitenkin on, kiitos siitä aijalle.

Jotain saa ja jostain pitää luopua

2008-10-07T04:55:04Z

Äiti ja Elli löysi kaupasta mainoksen 16-viikkoisesta tyttökissanpennusta Kortepohjassa. Koska kaksi aikaisempaa kissahanketta on epäonnistuneet (1. paikassa eivät osanneet päättää ottavatko vai antavatko sen pennun minkä mulle lupasivat, 2. ehdokas oli sairas), lähdin vähän pessimistisenä liikkeelle.

Se on valkoinen mustin ja harmain läikin, sillä on kauhean pitkät koivet, isot korvat, keltaiset silmät ja huolestunut ilme. Ja se ei tykkää Mallasta vielä yhtään.

Eron ja luopumisen tuska on kuitenkin koko ajan läsnä. Istuimme katsomassa idolsia ja se tapahtui. Musta nahkapanta on tyhjän panttina, ja nukkuminen tuntuu omituiselta. Romahdus tapahtui onneksi äkkiä, se ei ehtinyt kärsiä lainkaan. Nyt ruumis odottaa parvekkeella lopullista hautapaikkaansa. Uskollinen sänky on poissa. Liimatapit eivät enää kestäneet.

Kiävän eka tokkokoe

2008-09-21T22:01:27Z

Tulipahan taas huomattua, että mun käsitykset tosta koirasta ei ihan aina vastaa todellisuutta.
Kiäpä on nyt sitten virallisesti 180 ja puolen pisteen verran pätevä TOKOKOIRA, ilman nauruntyrskähdystä.

Kissa tuli ja laittoi tagin. Tämä on siis senkin mielestä selvästi erittäin tärkeä päivä. Siis eilinen oli.

I luvs my collina!

2008-09-18T17:51:10Z

Onnistuneet ilmeet osa kahdeksansataa.
Kiits Fivil!

My lovely pink sockh!

2008-09-17T20:42:23Z

Litimärkänä jääkylmässä vedessä kasteltuna, käärittynä kivistävän sormen ympärille ponnarilla.

Vitun ampiaiset.

Arkea

2008-09-06T06:35:38Z

Nyt on toinen viikko Jamkia ohi, ja alkujärkytyksen (orientaatioviikolla kahdeksantuntiset päivät eikä oikeastaan mitään just nyt opintoihin liittyvää tehty) jälkeen edelleen ihan tosi hyvä fiilis koulusta.

Jotain omituista sosionomeissa on. Lähes kaikki ihmiset joihin olen tutustunut vähänkin paremmin haisevat tavalla tai toisella tosi pahalle. Varsinkin tyyppi jonka kanssa hengaan eniten. Mun on pakko olla hengittämättä kun se puhuu mulle, mutta muuten kyseessä on ihan kiva tyyppi. Se on sellainen kitkerä kahvia, tupakkaa ja kissankusta yhdistettynä voimakkaisiin mentoleihin ja hikeen -ödööri.

Mun suurimpia onnellisuuden aiheita koulussa on kouluruoka, kiva opiskeluryhmä ja tosi kiva tutoropettaja. Lisäksi asiat on tähän menneessä olleet tosi helpostiymmärrettäviä, olen osannut jopa tehdä hopsin - jotain mitä en oikeasti koskaan saanut yliopistolla aikaiseksi.

Koirillekin kuuluu hyvää, vaikka Miinan sairastelu nyt vähän säikäyttikin. Mallan kanssa ollaan menossa tokokokeeseen kahden viikon päästä ja mie oikeasti kuolen.

...ja just viikkasin vaatteet sängylle, niin eikä paidan päällä nyt makaa kahdeksantoista kiloa karjakoiraa ja kaksi kiloa kissaa. Prkl.

Oltiin eilen katselemassa luonnetestejä Läissyn luonna Tiinan ja Birgitan kanssa, sitten katsottiin bonesia ja luettiin horoskooppeja. Ja repeiltiin niin että mua sattuu leukaan ja pitkästä aikaa purskahti vedet nenästä. Kotoisa olo.

Aamulla mulle oli kaikella rakkaudella jätetty jalkopäähän iso luu (kiitos Malla, miekin <3 sinua) jonka vieressä makasi littanana yksi onnellinen kissa.

Sitten täytynee esitellä tulevaisuuden vahvistuksemme, jonka konkretisoituminen on ollut niin hirvittävän väännön takana, että en olisi ikinä uskonut.
Tässä siis Noita Normaali: kotiutuu viikolla 46
http://i206.photobucket.com/albums/bb130/swiin_lappalaiskoirat/Venla/pennut/CIMG1966.jpg

***

Niinjoo, ollaan Yanhen kanssa oltu kokeellisia, otetaan kaksi youtube-pätkää ja soitetaan niitä yhtä aikaa ja tulee todella hyvä biisi hienoilla efekteillä. Revimme ehkä vähän liikaakin kiksejä.

Kokeilkaa ihmeessä. Tämä on tällä hetkellä meidän suuri suosikki:
Klikkaa ensin päälle tämä:
http://www.youtube.com/watch?v=lEexvtfUHkY
Ja heti perään tämä:
http://www.youtube.com/watch?v=w2yv8aT0UFc

Tididididididi-tidididididi-Bätmääään, Bätmään Bätmäääääääään! (Returns)

2008-08-16T19:01:18Z

Mie en kestä. Ne seuraa mua kaikkialle! Tällä kertaa rakas kiroileva siivekäs makasi tyhjässä koirien kupissa. Tämä piti erilaista ääntä. Ensin siitä pääsi piiiiiitkä sihinä ja sitten se rupesi naksuttamaan siihen malliin että poistuin hyvin äkkiä kipattuani sen puutarhalaatikkoon ennen kuin se räjähtää.
Edes Helsinkiin pakeneminen ei estä niitä seuraamasta. *lähtee hankkimaan lateksiasua*

Niinjoo, Häwwi - Cristian Balesta ei vieläkään havaintoja.

Tä-dä-dä-dä-dä-dä Tä-dä-dä-dä-dädä-dä-dä Bätmäääään Bätmääään Bätmäääään Bätmäääään

2008-08-04T09:18:09Z

Bätmääääään Bätmäääää-Bätmäääään!

Muoks: huomasimpa olleeni todella selkeä. Kyllä, heräsin, menin vessaan, menin keittiöön ja siellä se makasi tukkiutuneessa tiskialtaassa. Ja se oli elossa ja se kiroilu kuin vittuuntuneen oravan ja darth vaderin rakkauslapsi kun kiikutin sen neljät puutarhahanskat ja pakasterasia suojanani pihalle.
...Mun tuurilla se tuo ensi yönä kaverit mukanaan.

Kalkkisissa

2008-08-01T15:35:15Z

Täällä sitä nyt ollaan keskellä ei mitään viikon ajan ihan ykkikseen. Carina lähti pohjoisiin tänään ja vei Mallan mukanaan Kuopioon, josta se sitten parin vaiheen kautta tulee tänne takaisin tiistaina.

Ulkona on ihan järjettömän kuuma, mutta huomiseksi luvattu vähän pilvisempää, niin ajattelin leikata ruohon ja tehdä noita raskaimpia hommia huomenna. Mun puhelin on jossain, enkä löydä sitä mistään, joten toivottavasti jollekin tulee mulle hirveästi asiaa, niin pystyn sen paikantamaan.

Miina hengaa pihalla Lurpan ja Lärpän (porokoirat 12 vkoa) kanssa, ja kun Irkku ei ole tuolla haukkumassa, niin kaikki koirat on hiljaa. Pitäisi ruveta tehdä ruokaa, mutta en oikein osaa marinoida broileripihviä.

naroona @ 2008-07-08T12:55:00

2008-07-08T09:57:41Z

http://www.jamk.fi/download/Nuoret_hyvaksytyt_2008.pdf

Ei sitte!

2008-06-22T07:05:06Z

Hollantikin putosi. Tänään olisikin sitten Espanja - Italia.

Olen ihan varma, että näissä kisoissa käy niin, että loppupeleissä Italia voittaa loppuottelussa Saksan, koska Italia on pelannut aivan törkeän huonosti. Ja koska maailma ei ole reilu.

Life goes on

2008-06-21T09:24:51Z

Vaikka lähdin aika pessimistisissä tunnelmissa kotisohvalle Ranska-Italia matsia katsomaan, niin synkkeni vaan entisestään kun Ribery kannettiin paareilla pois (kuva 2/200)
http://en.euro2008.uefa.com/photos/t=43/gallery.html , Abidal (vaimikäsenytoli) otti punaisen kortin ja rankkarista tuli maali. Olen yllättynyt, etteivät hävinneet enemmänkin.
Viva la France! MM-kisoissa sitten...

Saksa-Portugali oli aivan mahtava, en oikein tiedä, kumpaa joukkuetta kannatin, koska en ole nähnyt Saksan pelaavan niin pirteästi aikoihin.

Eilinen Turkki-Kroatia oli 119 minuuttia tylsyyttä, mutta sitten, viimeisellä minuutilla, kaksi maalia ja rankkarikisa. Oli vaikea käydä nukkumaan pelin jälkeen kun keho oli täynnä adrenaliinia ja sydän hakkasi vieläkin. Rûstû ansaitsi kyllä päästä jatkoon, mutta muusta Turkin joukkueesta en ole varma. Ja aina mulle tulee paha mieli hävinneiden puolesta. Katsokaa Modricin puppydogeyeseja. Voipienireffukka.
http://en.euro2008.uefa.com/photos/t=56370/gallery.html

Tänään Hollanti-Venäjä. Toivottavasti Hollanti pelaa yhtä hyvin kuin ensimmäiset matsinsa.

...Ranskan joukkue

2008-06-14T18:36:06Z

Kymmenen vuotta olen ollut uskollinen faninne. Töllöttänyt jokaisen turnauksen, kiljunut, raivonnut ja hyppinyt onnesta. Pysynyt uskollisena silloinkin kun kusette niin pahasti. Uskoni on ollut horjumaton - usko siihen, että valitettavasti mikä tahansa on mahdollista mitä teihin yleensä täysin irrationaalisesti pelaaviin fransmanneihin tulee.

Noh, kusitte sitten eilenkin. Ja luulen, että tulette kusemaan tulevassa Italia-ottelussa, jota vihaan syvästi jo etukäteen, sillä Ranska-fani minussa uskoo ihmeisiin, ja tiedän, että kun (siis anteeksi JOS) putoatte, se on musertavaa. Se ei olisi niin musertavaa, jos sen ei tarvitsisi olla italia. Vaan kun on, niin pyydän, uhratkaa vaikka muinaisille alttarille pari kuolemansairasta kukkoa, ja

ANTAKAA ITALIALLE TURPIIN!!!

with love
-Aino

Vielä Kahnista.

2008-06-13T09:20:45Z

Kyllä, vaikka eilisessä ottelussa raivonneessa Lehmanissakin on sitä jotain, niin...
Jos ei maalivahdista löydy googlen kuvahaussa ekalta sivulta yhtään raivopääkuvaa niin hieman laimeaa.

Kuvatekstin mukaan Kahn JUHLII tässä voittoa.

Ja okei, pitää nyt sanoa, ettei Barthezista löytynyt myöskään, mutta...

Missä taas Lehmann vaan mutristelee huuliaan ~~söpösti~~.

Kovac, KOVAC!

2008-06-12T20:47:40Z

Kovac kaatoi Saksan. Uuuhjeeh. Okei, Iltalehden anti-antisaksalaisaivopesun jälkeen melkein halusin tykätä Saksasta, mutta ei. Jos joukkueessa on kaksi Kovacia ja ne saa SAKSAN pelin näyttämään naurettavan tyhmältä, ei paljoa aivopesut auta. Ja mun pienet sympatiat Saksaa vastaan lähti oikeastaan yhdessä Kahnin kanssa. VAIKKA Ballackilla on kiharat hiukset.

Mutta ihailkaa heitä!

KOVAC! (Robert)

KOVAC! (Niko)

Jalkapallofani elää, herää.

2008-06-11T08:45:22Z

Ei saisi olla näin onnellinen, kun Kreikka hävisi Ruotsille. Mutta propsit jokaiselle joukkueelle joka kyykyttää Kreikkaa näissä kisoissa.
Mielikuva voisaatana-Nikopolidiksesta kyykyssä, kun pallo vaan meni maaliin. Ah. Eikä Kreikalle yhtään erikoistilannemaalia. Tupla-ah.

Nikopolidis oli muuten rumentunut sitten viimenäkemän.

Tiedoksi

2008-05-13T17:19:00Z

Olen niin kyllästynyt ihmisiin.

Miina 10 wee

2008-03-08T07:13:25Z

Selvisin.

2008-02-25T12:54:22Z

Maailma koetti tappaa minut viime viikolla.

Maanantaina Maailma toimi Mallan kautta. Ja basenjin. Ja rähinän. Tarpeetonta sanoa että puoli reittä mustana ja vertavaluvana oli loistavaa koettaa ehtiä työpaikkaa tarkastamaan. Kipeä. Kipeä. Kipeä.

Tiistaina pimeni puhelimet, Maailma toimi Elisan kanssa yhteistyössä ja voisaatana. Prepaidiin oli varaa, soitin työpaikalle, että ilmoittaavat mulle siihen numeroon miten kävi. No ilmoittivat saman tien. Löysivät jonkun muun. Thanx. Jalka kipeä. Työtodistus jäi edellisenä päivänä sinne Saleen. Saatana.

Keskiviikkona Maailmalla oli jälleen mukavaa. Ajattelin, että noh, ei voi mitään. Leuka pystyyn. Olen sosiaalinen, lähdettiin kaverin kanssa juoksuttamaan koiria jäälle. Mutta Maailmalla oli muita suunnitelmia. Putosin jäihin. Lenkki jäi lyhyeksi ja vesi haisi paskalta. Jalkaan sattui edelleen. Mutta en sentäs hukkunut. Mieli olisi tehnyt.

Torstaina herään kymmeneltä, että otan yhteyttä sossuun. No vittu, puhelinpalveluaika on yhdeksästä kymmeneen. Kiitos maailma. Jalka alkoi olla kuitenkin kunnossa. En uskaltanut lähteä lenkille kun oli niin hirveän liukasta.

Perjantaina otan yhteyttä sossuun. Jee. "Lopeta yliopisto, mee työkkäriin". Soitan yliopistolle "et sä voi lopettaa yliopistoa", työkkäri "ei me oteta sua kun sä opiskelet". Kiitos Maailma. Pamahtaa joku aivan outo ukaasilasku Elisalta. Saatana. En uskaltanut lenkille, ja koirat olivat paskaääliöitä.

Lauantaina lähdettiin Ouluun. Pois Jyväskylästä ja Maailmasta - tai niin luulin. Kyllä me päästiin Ouluun asti turvallisesti, mutta sitten Maailma päätti taas vähän ravistella. Autosta häviää pito kokonaan. Auto liukastelee tien puolelta toiselle, ja päädytään ojaan. Oli jännä, etten edes säikähtänyt. Katsoin Tarjaa, koiria, vastaantulijoita, eikä tullut hätä kun tilanne ei vaikuttanut täysin kaoottiselta. Ja penkkaan päätyminen tuntui hyvältä, koska ainakin auto lakkasi liikkumasta.

Sunnuntaina ei tapahtunut mitään konkreettisen kamalaa, mutta aivan idiootteja oli liikenteessä, ja tiet ja sää olivat niin kauheat, että en käsitä, mikä vittu ihmisiä vaivaa kun ne ottaa sellaisia riskejä liikenteessä. Yhteen linja-autoyhtiöön lähti palautetta vatipäistä kuskeista.

Että innolla odotan tätä viikkoa.

Pyyntö

2008-02-13T23:47:18Z

Mitä tahansa kirjoitankin, pyydän teitä laittamaan kommentin tähän postaukseen. Yhdeksän viikon takaisten kommenttejen vastaanotto etusivulla ärsyttää.

Miulle ei kuulu oikeastaan jälleen yhtään mitään. Mistään ylipäätään ei tule yhtään mitään. Pitäisi tehdä sitä ja tätä ja tuota, ja jotenkin olen aivan jähmettynyt. Tai en mie tiedä. Epäonnistunut.

Onneksi mulla on koirat, niin ei ehdi päivällä tulla yleensä kauhean suuri ahdistus tai paniikkihäiriö. Kämppäkin on aivan läävä. Onneksi Aija tulee perjantaina, niin on PAKKO siivota.

On se kumma, että vaan pakko saa liikkeelle. Ja sittenkin riippuu pakosta. Ilmeisesti persaukisena eläminen ei aiheuta tarpeeksi suurta pelkoa, kun opiskelut ei suju, ja olen lakannut yrittämästä. Lakannut on myös opintotuki. Jeah. Ehkä jos mä en ajattele sitä, niin mun ei tartte tehdä asialle mitään. Voisuatana.

Mutta hei, jotain positiivista. Nyt on asiat paremmin. Koska tästä paljon alemmas ei enää pääse. Tai, sanonkin sen vasta kun olen varannut ajan sossuun ja käynyt siellä.

Koetan löytää kesätöitä. Meinasin kirjoittaa epätoivoisesti, mutta noh, kolmen hakemuksen lähettäminen ei ehkä ihan oikeuta moiseen kuvailuun.

En ole pitänyt oikein kehenkään yhteyttä. Anteeksi siitä. Kiva että Häwwi on ilmeisen sopeutunut uuteen asuntoon, että D_O:n postaukset on muuttuneet elämänmyönteisimmiksi, ja että Sannin pääsykokeisiinluku sujuu. Surku Kaisan ja Dean puolesta.

Jos jotain hyvääkin, sain tänään henkilökohtaista kurssipalautetta meidän agiryhmän vetäjältä. Mulla on kuulemma ihana asenne Mallan tempauksiin, ja meidän työskentelyä on ilo seurata. Enpä muista, milloin viimeksi olisi saanut kehun ilman mitään muttia tai lisäyksiä.

Perun muuten tuon alun pyynnön. Koska voi olla, että en halua seuraavaa yhdeksää viikkoa katsella tsemppausviestejä.

Ja huomioikaa kirjoitusajankohta. Ei mulla ole asiat huonosti. Ei ne hyvinkään ole, mutta isoin paniikki on hellittänyt, kun ei viimein tarvitse lietsoa itseään kauhuun, kun katsoo postilaatikkoa. Kyllä mie yritän tästä paskasta nousta, vaikkei se ehkä siltä vaikuta.

KOOOORVAAAAATUUUUUNTUUURIIII!!

2007-12-07T17:26:17Z

YleX:n joulubiisi! \../

http://www.yle.fi/kaverikultti/Korvatunturi_YleX.mp3

Tidii.

2007-11-21T14:20:27Z

Pitäisi kirjailla kuulumisia ylös. Mutta on kauhea laiskiintuminen koko ajan päällä.

Tididii. Achmed on jotain parasta.

Kiitos Kaisa, itsetuntoni just nousi monta pykälää... NOT

2007-10-17T10:16:01Z